Hyppää pääsisältöön

Tapahtumat

Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely Kansallisarkistossa 4.12.2018–20.12.2019

Valtiollisten ritarikuntien historiaa ja nykyisyyttä esittelevä Suomen ritarikunnat 100 vuotta -näyttely on esillä Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) 4.12.2018–20.12.2019. Näyttely järjestetään Vapaudenristin ritarikunnan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan satavuotisjuhlien kunniaksi. Esillä ovat muun muassa presidentti Mauno Koiviston kunniamerkit.

Ritarikuntien synty

Näyttelyssä kuvataan monipuolisen aineiston avulla, miten Suomen ritarikuntalaitos muotoutui vuosina 1918–1919. Kenraali Gustaf Mannerheimin rooli Suomen palkitsemisjärjestelmän muotoutumisessa oli ratkaiseva. Sisällissodan aikana maaliskuussa 1918 hallituksen joukkojen ylipäällikkönä Mannerheim teki aloitteen Vapaudenristien ja Vapaudenmitalien perustamisesta. Sisällissodan jälkeen valtionhoitajana Mannerheim perusti vuonna 1919 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan, joka vakiinnutti asemansa maailmansotien välisinä rauhan vuosikymmeninä.

Vapaudenristit ja Vapaudenmitalit otettiin uudelleen käyttöön talvisodan sytyttyä vuonna 1939. Niistä tuli koko kansaa yhdistäviä kunniamerkkejä, joilla palkittiin laajasti isänmaan puolesta niin rintamalla kuin kotirintamalla toimineita sotilaita ja siviilejä. Pysyvä Vapaudenristin ritarikunta muodostettiin joulukuussa 1940, jolloin Mannerheimista tuli ritarikunnan elinikäinen suurmestari. Vuonna 1940 perustettu Vapaudenristin Mannerheim-risti nousi sotavuosina poikkeuksellisen arvostettuun asemaan.

Suomen Leijonan ritarikunnan perustaminen vuonna 1942 mahdollisti kunniamerkkien helpomman ja tarkemman sovittamisen palkittavan aseman ja ansioiden mukaan. Uuteen ritarikuntaan liitettiin vuonna 1943 vain taiteilijoille ja kirjailijoille annettava Pro Finlandia -mitali, josta on muodostunut yksi Suomen tunnetuimmista kunniamerkeistä.

Valtiollinen palkitseminen elää ajassa

Ritarikunnat ovat sopeuttaneet sekä palkitsemisperusteita että annettavien kunniamerkkien valikoimaa vastaamaan aikansa yhteiskunnan tarpeita. Viime sotien jälkeen oman erikoisaseman sai kasvattajina ansioituneiden äitien palkitseminen. Vuodesta 1947 alkaen käytännöksi muodostui luovuttaa heille annetut kunniamerkit äitienpäivänä.

Ritarikuntien kunniamerkeillä palkitseminen laajeni ja monipuolistui Urho Kekkosen presidenttikauden (1956–1982) aikana. Suomen Valkoisen Ruusun mitaleja annettiin entistä enemmän arjen työssä ansioituneille tavallisille kansalaisille. Kekkosen kaudella alkoi myös tapa huomioida olympiavoittajat erityisellä solkineen annettavalla Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkillä.

Kunniamerkkien käyttö ja valmistus

Kunniamerkkien käyttöä eri tilaisuuksissa näyttely esittelee havainnollisin pukukokonaisuuksin. Suomen ritarikuntien kunniamerkkien arvostus perustuu osaltaan niiden korkeaan kultasepäntaidolliseen ja materiaaliseen laatuun. Suomen korkein kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen, jota tasavallan presidentti kantaa ritarikunnan suurmestarin ominaisuudessa ja joka annetaan tavallisesti vain ulkomaisille valtionpäämiehille. Näyttelyssä esitellään, miten suurristi ketjuineen valmistetaan yli 400 osasta.

Mauno Koiviston kunniamerkit

Oman erillisen osansa näyttelystä muodostaa edesmenneen tasavallan presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) saamia suomalaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä esittelevä näyttely. Siihen kuuluu useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä, jotka tullaan kansainvälisesti yleisen käytännön mukaisesti palauttamaan antajamaihinsa näyttelyn päätyttyä.

Lisätietoja

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Opastuksia ryhmille järjestetään sopimuksen mukaan. Ajantasaiset näyttelytiedot löydät näyttelymme-sivulta. Huomaathan, että Kansallisarkiston päärakennus ei ole esteetön.

 

Tapahtumat >>

Etusivulle >>