Hyppää pääsisältöön

Uutiset

12.02.2016

OSA 19 – J.K. Paasikivi Moskovassa 1940–41

Välirauha kesti 15 kuukautta: maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941. J.K. Paasikivi oli tuolloin Suomen Moskovan-lähettiläänä. Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat sodan jäljiltä kireät.  Ne jännittyivät entisestään kesällä ja syksyllä 1940, kun Neuvostoliitto ryhtyi painostamaan Petsamon nikkelillä, Hangon kauttakululla, ministeri Väinö Tannerin henkilöllä, Ahvenanmaan linnoitteilla, sotakirjoilla, Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä …

Paasikivi merkitsi Moskovassa käymänsä keskustelut päiväkirjaansa. Näistä ja hänen Helsinkiin lähettämistään sähkeistä on tutkija Kauko I. Rumpunen koostanut autenttisia ”näyttämökuvia”, joissa ärhäkät keskustelut ja tapahtumien vääjäämätön kulku avautuvat kaikessa kaameudessaan. Kansallisarkisto julkaisee kaksikymmentäkuusi Moskovan-keskustelua – kunkin aina keskustelun 75-vuotispäivänä. Julkaisun lopussa ilmoitetaan seuraavan keskustelun otsikko ja milloin se julkaistaan. Ensimmäinen keskustelu julkaistiin 24. heinäkuuta 2015 ja viimeinen ilmestyy 31. toukokuuta 2016.

 

Paasikiven vaikeaselkoisia päiväkirjamerkintöjä

OSA 19 – Nyt meillä on jo kauppasota

12. helmikuuta 1941

Vishinski: Kuinka on laitanne!  

Paasikivi: Kohtuullisesti. Entä te?

Vishinski: Myös kohtalaisesti. Me olimme toivoneet, että kun neuvottelut pidetään täällä Moskovassa, Te Herra Paasikivi hoitaisitte asian niin, että päästään tulokseen.

Paasikivi: Valitan myös. Me olemme tehneet suuria myönnytyksiä, luopuneet ensi ehdostamme toimilupayhtiöstä ja sitten siirtyneet sekayhtiön pohjalle, vaikka emme vielä ole saaneet asiaa englantilaisten kanssa sopimuksella järjestetyksi. Tämä päätös on meille ollut hyvin raskas, sillä se on meidän oikeuskäsitystämme, samoin kuin yleensä pohjoismaista oikeuskäsitystä vastaan.  Tietääkseni tällainen tapahtuu ensi kertaa Suomen historiassa eikä sitä ole Ruotsin historiassakaan esiintynyt. Neuvostoliitto ei ole tehnyt myönnytyksiä kuten me.

Vishinski: Sanoin jo kauan sitten, että englantilaiset eivät suostu kauppalain kautta asiaa järjestämään. Neuvostoliiton vaatimukset ovat olleet alusta alkaen kohtuulliset.

Paasikivi: Minulla ei ollut mitään muita ohjeita kuin neuvottelijoilla.

Vishinski: Suomella on kaikki edut: territoria, apparat, valtiovalta ym. Neuvostoliitto ei tahdo olla ainoastaan finansiääri ja olla läsnä ainoastaan ”juhlatiloissa”, vaan tahtoo ottaa osaa tuotannon organisoimiseen. Neuvostoliitolla ei ole mitään muita tarkoituksia kuin taloudellinen, ei taka‑ajatuksia. Ei mitään aggressiivisia aikomuksia, kuten te kaiketi luulette. Neuvostoliitto tahtoo saada aikaan hyvät välit Suomen kanssa. Historialliset tapaukset johtivat sotaan, mutta se on ollut ja mennyt ja se on unohdettava.

Paasikivi: Toimitusjohtajan paikka on liian pieni asia, jotta te sen tähden alkaisitte sodan meitä vastaan.

Vishinski: Meillä on jo nyt kauppasota.

===========

OSA 20 - Vastauksenne on siis kieltävä - Julkaistaan perjantaina 19.2.2016  klo 10.00