Hyppää pääsisältöön

Selvitys suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten ja siviilien surmaamiseen vuosina 1941–1943

Kansallisarkisto toteuttaa selvityksen suomalaisten SS-vapaaehtoisten osallistumisesta siviilien, sotavankien ja juutalaisten surmaamisiin 1941–1943. Selvitys luovutetaan valtioneuvoston kanslialle ja julkistetaan helmikuun alussa.

Valtioneuvoston kanslia on antanut Kansallisarkistolle tehtäväksi suorittaa riippumattoman arkistoselvityksen suomalaisten SS-miesten osallisuudesta juutalaisten ja siviilien surmaamiseen vuosina 1941–1943. Hanke perustuu Simon Wiesenthal -keskuksen johtajan Efraim Zuroffin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle osoittamaan pyyntöön selvittää tätä kysymystä. Tasavallan presidentin kanslia ilmoitti, että Suomi tulee toteuttamaan riippumattoman selvityksen asiassa.

Selvitystyössä käytetään sekä Suomessa olevia arkistolähteitä että ulkomaisten arkistojen aineistoja. Keskeisimpiä ovat Venäjällä, Ukrainassa, Puolassa ja Saksassa olevat arkistot. Lisäksi selvityksessä käytetään niiden maiden aineistoja, joiden kansalaisia palveli suomalaisten tavoin kansallissosialistisen Saksan Waffen SS:n Wiking -divisioonassa. Osaa aineistoista ei ole aiemmin käytetty tutkimuksessa.

Kansallisarkisto asettaa hankkeelle tieteellistä ja oikeudellista asiantuntemusta edustavan projektiryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja arvioida selvitystyön toteutusta ja hyväksyä selvitystyö sen valmistuttua. Projektiryhmä asetetaan toukokuun 2018 loppuun mennessä. Projektiryhmällä on harkintansa mukaan mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kansallisarkisto on sopinut selvitystyön toteuttamisesta dosentti Lars Westerlundin kanssa. Selvitys luovutetaan valtioneuvoston kanslialle ja julkistetaan helmikuun alussa. Julkistuksen tarkempi päivämäärä kerrotaan myöhemmin, kun aikataulu on selvä.

Suomalaisten SS-vapaaehtoisten toimintaa koskevan hankkeen on määrä luovuttaa selvitys valtioneuvoston kanslian johtamalle ohjausryhmälle. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta. Ohjausryhmä koostuu valtioneuvoston kanslian, tasavallan presidentin kanslian ja Kansallisarkiston nimeämistä edustajista. Myös ohjausryhmällä on oikeus käyttää harkintansa mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

Osa hankkeen aineistosta on käytettävissä hankkeen päättymisen jälkeen. Aineistojen saatavuudesta, käyttöluvista ja käyttölupien ehdoista tiedotetaan myöhemmin.

Selvitys julkaistaan englanniksi, keskeiset tulokset myös suomeksi

Kansallisarkiston toteuttama selvitys julkaistaan englanniksi, sillä se on vastaus Simon Wiesenthal-keskuksen esittämään pyyntöön selvittää kysymys SS-Divisioona Wikingin suomalaisten vapaaehtoisten roolista divisioonan sotaretken aikana tapahtuneisiin juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamisiin. Hanke on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, siksi sitä käsittelevät lehdistötilaisuudet järjestetään Israelissa ja Yhdysvalloissa, joissa kiinnostus on ollut suurinta.

Suomen varsin poikkeuksellista asemaa toisen maailmansodan aikana ei maailmalla tunneta kovin hyvin. Sen vuoksi selvityksessä on taustoitettu asioita, jotka ovat suomalaisille tuttuja. Suomessa on julkaistu jo kymmeniä tutkimuksia, muistelmia ja niihin perustuvia kaunokirjallisia teoksia suomalaisista SS-vapaaehtoisista. Asia ja sen taustat ovat meillä hyvin tunnettuja.

Kyseessä on toimeksiannon mukaisesti ensisijaisesti arkistoselvitys, jossa pyritään tuottamaan uutta arkistoaineistoa tutkijoiden käyttöön. Hanke julkaisee keskeisistä tuloksista suomenkielisen tiivistelmän ja verkkosivulle tuotetaan tietoja keskeisistä alkuperäisaineistoista, muun muassa 75 hankkeen käytössä olleista SS-vapaaehtoisten päiväkirjoista.

Hanke on ollut kansainvälinen. Aineistoja on kerätty Saksan, Venäjän, Ukrainan, Valkovenäjän, Puolan, Pohjoismaiden ja Alankomaiden arkistoista. Liitteenä julkaistaan esimerkiksi Alankomaista tilattu osaselvitys, jonka kielet ovat hollanti ja englanti.

Selvityksen kannalta on tärkeää, että Simon Wiesenthal-keskuksen selvityspyyntöön voidaan vastata siten, että tapahtumista syntyy ulkomaiselle yleisölle kattava ja perusteltu kokonaiskuva. Se on Suomen kansainvälisen historiakuvan kannalta keskeisin tavoite.

Projektiryhmä

Puheenjohtaja: pääjohtaja Jussi Nuorteva
Varapuheenjohtaja: tutkimusjohtaja Päivi Happonen

Jäsenet:

  • Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pia Letto-Vanamo
  • Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola
  • Maanpuolustuskorkeakoulun professori Vesa Tynkkynen
  • Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Antero Holmila
  • Åbo Akademin dosentti André Swanström
  • Holokaustin uhrien muisto ry:n puheenjohtaja, dosentti Oula Silvennoinen.

Projektiryhmän kokouksiin osallistuvat myös hankkeen tutkija Lars Westerlund ja tutkimusapulainen Ville-Pekka Kääriäinen, joka toimii projektiryhmän kokousten sihteerinä.

Projektiryhmä voi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Projektiryhmää täydennetään tarvittaessa myöhemmin.


Lisätietoja:

pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto, p. 029 533 7001

tutkimusjohtaja Päivi Happonen, Kansallisarkisto, p. 029 533 7018