Kansallisarkiston aineistot

Jaa

Kansallisarkisto vastaanottaa viranomaisten luovuttamia asiakirjoja sekä hankkii ja säilyttää muita yhteiskunnan ja tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoaineistoja. Kansallisarkistoon on hankittu myös runsaasti mikrofilmijäljennöksiä muiden arkistojen asiakirjoista. Suuri osa kaikkein käytetyimmästä aineistoista sekä mikrofilmeistä on digitoitu.

Suurin osa viranomaisaineistoja

Valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa Kansallisarkistoon. Lakkautettujen viranomaisten asiakirjat voidaan siirtää jo aiemmin.

Valtion keskushallinnon, ministeriöiden, keskusvirastojen sekä ylempien tuomioistuinten asiakirjat siirretään Kansallisarkistoon, piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset luovuttavat asiakirjansa alueellisen jaon mukaisesti.

Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät asiakirjansa omissa keskusarkistoissaan. Kansallisarkistossa säilytettävät kuntien arkistot ovat yleensä sotien seurauksena rajan taakse jääneiden kuntien arkistoja.

Luterilaiset seurakunnat ovat tallettaneet arkistojaan Kansallisarkistoon. Käytetyimpiä seurakuntien aineistoista ovat kirkonkirjat. Ne annetaan käyttöön mikrofilmeinä, mutta ne on myös digitoitu ja 125 vuotta vanhemmat ovat käytettävissä itsepalveluna Digitaaliarkistossa. Ortodoksisten seurakuntien arkistoja on eniten Kansallisarkistossa Mikkelissä.

Kansallisarkistossa säilytetään myös paljon yksityishenkilöiden, sukujen, järjestöjen, yhdistysten ja liikeyritysten arkistoja. Niiden luovuttajan toive määrää arkiston sijoituspaikan, mutta yleensä arkisto siirretään Kansallisarkistoon sinne, missä yhdistys tai liikeyritys on toiminut tai yksityishenkilö tai suku on elänyt ja vaikuttanut. Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten keskusjärjestöjen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä.

Yhtenäiset asiakirjasarjat 1500-luvulta

Keskiajan asiakirjat on koottu Kansallisarkistoon, missä niitä on alkuperäisinä 66 ja myöhemmin tehtyinä jäljennöksinä 223. Vanhin alkuperäisenä säilynyt asiakirja on kuningas Birgerin vuonna 1316 Karjalan naisille antama suojakirje.

Vanhinta yhtenäistä aineistoa ovat Haminan rauhansopimuksen mukaan Suomeen siirretyt paikallishallinnon tiliasiakirjat eli voudintilit, jotka alkavat 1530-luvulta. Vanhimmat Suomessa toimineiden viranomaisten haltuun jääneet asiakirjasarjat ulottuvat 1600-luvulle, mutta useimpien viranomaisten kohdalla asiakirjat ovat yleensä tuhoutuneet 1700-luvun alun sotia (isonvihan ja pikkuvihan) varhemmilta ajoilta.

Asiakirja-aineisto muualla Suomessa on yleisesti jonkin verran nuorempaa kuin Kansallisarkistossa Helsingissä. Tämä johtuu maaseudun hallintokoneiston kehittymättömyydestä sekä pitkään jatkuneesta piittaamattomuudesta piiri- ja paikallishallinnon arkistoja kohtaan. Kun tutkimus vasta 1800-luvun lopulla oivalsi niiden merkityksen, olivat sodat, tulipalot ja huono säilytys ehtineet tehdä korvaamatonta tuhoa.