Kansallisarkiston aineistot

Kansallisarkisto vastaanottaa viranomaisten luovuttamia asiakirjoja sekä hankkii ja säilyttää muita yhteiskunnan ja tutkimuksen kannalta merkityksellisiä tietoaineistoja. Kansallisarkistoon on hankittu myös runsaasti mikrofilmijäljennöksiä muiden arkistojen asiakirjoista. Suuri osa kaikkein käytetyimmästä aineistoista sekä mikrofilmeistä on digitoitu.

Suurin osa viranomaisaineistoja

Valtion viranomaiset ovat siirtäneet pääsääntöisesti 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa Kansallisarkistoon.

Valtion keskushallinnon, ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä ylempien tuomioistuinten asiakirjat on siirretty Kansallisarkistoon Helsinkiin, piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset ovat luovuttaneet asiakirjansa alueellisen jaon mukaisesti Kansallisarkiston toimipaikkoihin.

Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät asiakirjansa omissa keskusarkistoissaan. Kansallisarkistossa säilytettävät kuntien arkistot ovat yleensä sotien seurauksena rajan taakse jääneiden kuntien arkistoja.

Luterilaiset seurakunnat ovat tallettaneet arkistojaan Kansallisarkistoon. Käytetyimpiä seurakuntien aineistoista ovat kirkonkirjat. Ne on digitoitu, ja 100 vuotta vanhemmat ovat käytettävissä itsepalveluna Astia-palvelussa. Ortodoksisten seurakuntien arkistoja on eniten Kansallisarkistossa Mikkelissä.

Kansallisarkistossa säilytetään myös paljon yksityishenkilöiden, sukujen, järjestöjen, yhdistysten ja liikeyritysten arkistoja. Niiden luovuttajan toive määrää arkiston sijoituspaikan, mutta yleensä arkisto siirretään Kansallisarkistoon sinne, missä yhdistys tai liikeyritys on toiminut tai yksityishenkilö tai suku on elänyt ja vaikuttanut. Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten keskusjärjestöjen arkistoja säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä.

Yhtenäiset asiakirjasarjat 1500-luvulta

Keskiajan asiakirjat on koottu Kansallisarkistoon, missä niitä on alkuperäisinä 66 ja myöhemmin tehtyinä jäljennöksinä 223.

Vanhinta yhtenäistä aineistoa ovat Haminan rauhansopimuksen mukaan Suomeen siirretyt paikallishallinnon tiliasiakirjat eli voudintilit, jotka alkavat 1530-luvulta. Vanhimmat Suomessa toimineiden viranomaisten haltuun jääneet asiakirjasarjat ulottuvat 1600-luvulle, mutta useimpien viranomaisten kohdalla asiakirjat ovat yleensä tuhoutuneet 1700-luvun alun sotia (isonvihan ja pikkuvihan) varhemmilta ajoilta.

Aineiston hankinta ulkomailta

Kansainvälisen arkistoyhteistyön tuloksena tutkijoiden käyttöön on hankittu runsaasti Suomen historiaa ja suomalaisia koskevia aineistoja.

Arkistoasiakirjakopiot ovat käytettävissä Kansallisarkiston tutkijasaleissa sisäverkon kautta, mikrofilmeillä tai mikrokorteilla. Isoimmat kokonaisuudet on saatu Ruotsista sekä Venäjältä.

Hankintojen kohdemaina ovat olleet Ruotsin valtionarkisto, Ruotsin sota-arkisto, Venäjän arkistoviraston alaisuudessa olevat arkistot, viranomaisarkistot (Venäjän keisarikunnan ulkopolitiikan arkisto sekä Tykistön, insinööri- ja viestijoukkojen sotahistoriallisen museon arkisto) sekä paikalliset arkistot (Pietarin kaupunki, Karjalan tasavalta, Habarovskin, Leningradin, Murmanskin, Irkutskin, Novgorodin, Sverdlovskin, Tobolskin alueet), Venäjän Kansalliskirjasto, Saksalaisten antifasistien muistomuseo (Krasnogorsk, Venäjä), Karagandan alueen valtiollinen arkisto (Kazakstan), Valko-Venäjän kansallisarkisto sekä historiallinen arkisto.

Lisäksi aineistoja on saatu Armeniasta, Liettuasta, Ukrainasta, Georgiasta, Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Aineistojen pääteemoina ovat Suomen talous-, kulttuuri- ja sotahistoria 1600–1900-luvuilla, Venäjän suhteet Ruotsiin, ulkosuomalaiset – punapakolaiset, sotavangit sekä Kanadan ja Amerikan suomalaiset.

Lisää tietoa hankituista aineistoista julkaistaan päivitetyssä Arkistojen Portti -palvelussa vuoden 2023 alussa.

Kansallisarkistossa säilytettäviin aineistoihin viittaaminen

Vuodesta 2017 alkaen lähdeviitteisiin on tullut merkitä arkistojen/asiakirjojen säilytyspaikaksi vain Kansallisarkisto. Arkistoa tai asiakirjaa säilyttävää toimipaikkaa ei pidä merkitä lähdeviitteisiin.