Hyppää pääsisältöön

Digitoinnin eteneminen

Tällä verkkosivulla kerrotaan digitoinnin etenemisestä Kansallisarkistossa. Digitoidun aineiston löydät Digitaaliarkistosta. Voit tutustua myös arkistolaitoksen suositukseen digitoinnin laatukriteereiksi sekä digitoinnin vaatimusmäärittelyihin

Vuonna 2019 digitoidaan:

  • Henkikirjakokoelman aakkosellisia hakemistoja viiden vuoden välein vuosilta 1960-1975. Digitointi jatkuu vuodelta 2016. Hakemistojen jälkeen digitoidaan henki- ja kiinteistöosat (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • Autonomian ajan renovoituja tuomiokirjoja kumppanuusyhteistyössä FamilySearchin kanssa (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • Kaatuneiden sotilaiden kantakortteja yhteistyössä Ancestryn kanssa (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • Maanmittauslaitoksen lainhuudatuskortistoja (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • Valtiorikosoikeuksien akteja (väridigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • Luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjojen täydennysdigitointi (väridigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • Maanmittaushallituksen uudistusarkiston uudistuskarttojen digitointia jatketaan resurssien puitteissa (väridigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).
  • K.J. Ehnbergin Siperian matkapäiväkirjat (väridigitointi alkuperäisistä asiakirjoista), digitoitu 5.2.2019.

FamilySearch kumppanuusyhteistyön aiempien digitointiprojektien aineistoja syötetään järjestelmään. Tuomiokuntien ja raastuvanoikeuksien 100 vuotta vanhempien perukirjojen digitaalisten tiedostojen syöttäminen Digitaaliarkistoon käynnistyi joulukuun 2018 puolivälissä ja jatkuu alkuvuodesta 2019. Autonomian ajan tuomikirjojen digitointi käynnistyi lokakuussa 2018 ja digitaalisten tiedostojen syöttäminen Digitaaliarkistoon tammikuussa 2019, etenemisestä tietoa alempana).

Tarkempaa tietoa aineistoista ja digitoinnin etenemisestä

1. Sidokset ja aktit

1.1. Kaatuneiden sotilaiden kantakortit

Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa, kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kansallisarkisto on solminut Ancestryn kanssa sopimuksen digitointihankkeesta, jonka talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden sotilaiden kantakorttien digitoimiseksi. Projekti käynnistyi 15.1.2018 ja jatkuu 30.9.2019 saakka.

Hankkeen aikana digitoidaan sodissa 1939-1944 kaatuneiden sotilaiden kantakortit, päällystökortit ja katoamis-/kuolinilmoitukset. Kantakortit ovat suku- ja henkilöhistorian tutkijoille merkittävä lähde. Kantakorteista selviää henkilötietoja, kuten mm. asuinpaikka, ammatti, isän nimi, koulutus, sotilasarvo.

Kantakortit ovat merkittävä lähde, kun halutaan selvittää yksittäisen sotilaan vaiheita talvi- ja jatkosodassa. Kantakorteista selviää henkilön joukko-osasto varusmiesaikana ja sodan aikana. Joukko-osaston perusteella voi tutkia muita arkistolähteitä, kuten sotapäiväkirjoja (digitoituina Digitaaliarkistossa), päiväkäskyjä ja joukko-osastojen arkistoja.

Kantakorttien digitoinnin eteneminen (pdf) Tiedostossa oleva K-kirjain tarkoittaa että kyseinen henkilöakti on digitoitu.

13.5.2019 yhteensä 72.459 henkilöaktia (77,8 % kokonaisuudesta) on digitoitu ja käytettävissä Digitaaliarkiston kautta.

Kantakorteista digitoidaan ensin kaatuneiden kokoelma aakkosjärjestyksessä, sen jälkeen loput kaatuneiden sotilaiden kantakorteista aakkosjärjestyksessä. Vuoden 2018 lopulla kaatuneiden kokoelma saatiin digitoitua, jonka jälkeen digitoinnin eteneminen on tapahtunut aakkosjärjestyksessä.

 

1.2. FamilySearchin kanssa kumppanuusyhteistyössä digitoitavat aineistot:

Henkikirjat 1809-1919: digitoitu ja syötetty Digitaaliarkistoon vuonna 2017  (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista).

Tuomiokuntien, nimismiespiirien ja raastuvanoikeuksien yli 100 vuotta vanhemmat perukirjat digitoitiin 2018, syöttö järjestelmään joulukuussa 2018 ja alkuvuonna 2019 (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista). Perukirjoja on hyvin monen tuomiokunnan, nimismiespiirin, raastuvanoikeuksien ja seurakuntien arkistoissa. Portti-palvelussa lisätietoa perukirjojen käytöstä.

Autonomian ajan renovoituja tuomiokirjoja seuraavasti alkaen lokakuu 2018 (harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista):

KOa Kihlakunnanoikeuksien varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1810-1870 415 hyllymetriä (hm)

Digitoitu välillä lokakuu 2018 - maaliskuu 2019 Ahvenanmaan tuomiokunta - Kymin tuomiokunta

Syötetty Digitaaliarkistoon 31.5.2019:
Valmiit kihlakunnanoikeuksien varsinaisten asioiden pöytäkirjat vuosilta 1810-1870: Ahvenanmaan tuomiokunta, Alavuden tuomiokunta, Etelä-Pohjanmaan tuomiokunta, Heinolan tuomiokunta, Hollolan tuomiokunta Hämeen lääni, Hollolan tuomiokunta Kymenkartanon lääni, Iisalmen tuomiokunta, Ilmajoen tuomiokunta, Ilomantsin tuomiokunta, Janakkalan tuomiokunta, Juvan tuomiokunta, Jyväskylän tuomiokunta, Jämsän tuomiokunta, Karjalan alinen tuomiokunta, Karjalan ylinen tuomiokunta, Kemin tuomiokunta, Keski-Pohjanmaan alinen tuomiokunta, Keski-Pohjanmaan ylinen tuomiokunta, Kiteen tuomiokunta, Kokkolan tuomiokunta, Korsholman eteläinen tuomiokunta, Korsholman pohjoinen tuomiokunta, Korsholman tuomiokunta
Kesken: Ala-Satakunnan tuomiokunta, Hollolan tuomiokunta, Iitin tuomiokunta, Kajaanin tuomiokunta, Kymin tuomiokunta

KOb Kihlakunnanoikeuksien ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1871-1918 295 hm
Digitointi käynnistyi 12.3.2019 Ahvenanmaan tuomiokunnan kirjoista
Syötetty Digitaaliarkistoon 31.5.2019:
Valmiit kihlakunnanoikeuksien ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1871-1918: Ahvenanmaan tuomiokunta, Ala-Satakunnan tuomiokunta, Alavuden tuomiokunta, Halikon tuomiokunta.
Kesken:  Euran tuomiokunta, Hauhon tuomiokunta, Helsingin tuomiokunta, Hollolan tuomiokunta ja Iisalmen tuomiokunta.

Digitointi käynnistyy syksyllä 2019:

  • LO Laamanninoikeuden renovoidut tuomiokirjat 1809-1868 23 hm
  • MO Maanjako-oikeuksien renovoidut tuomiokirjat 1770-1916 23 hm
  • ROa Raastuvanoikeuksien varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1810-1918 90 hm
  • ROb Raastuvanoikeuksien ilmoitusasioiden pöytäkirjat 1810-1918 85 hm
  • KäO Kämnerinoikeuden renovoidut tuomiokirjat 1810-1862 30 hm

Päivitetty 31.5.2019

1.3. Valtiorikosoikeuden (VRO) akteja

Digitointi edennyt aktiin Fb:461 (31.5.2019). Akteja yhteensä 799.

1.4. Luovutetun Karjalan seurakuntien kirkonkirjojen täydennysdigitointi

Aiemmin digitoimattomia kirkonkirjoja sekä huonolaatuisilta mikrofilmeiltä täydennösdigitoidaan alkuvuoden 2019 aikana.

1.5. Läänintilit 1635-1808

Ruotsin valtakunta jakaantui lääneihin vähitellen 1600-luvulla. Lääninhallinto vahvistettiin vuoden 1634 hallitusmuodossa. Suomeen luovutetut Ruotsin vallan aikaiset tiliasiakirjat on järjestetty kahteen osaan, voudintileihin eli vanhempaan tilikirjasarjaan (1537—1634) ja läänintileihin eli nuorempaan tilikirjasarjaan (1635—1808). Voudintilit on digitoitu mikrofilmeiltä vuonna 2009.

Läänintilit koostuvat Suomea koskevista tiliasiakirjoista vuosilta 1635—1808. Pääosa asiakirjoista on järjestetty lääneittäin ryhmiin 1600—1700-luvun läänijaon mukaisesti. Läänien vuosittaiset tiliasiakirjat sisältävät läänintilikirjan, maakirjan ja tositekirjan sekä henkikirjan. Näistä läänintilikirja on varsinainen tiliasiakirja ja muut ovat siihen liittyviä tositteita. Lisätietoja Arkistojen Portissa.

Läänintileistä osa on mikrofilmattu. Mikrofilmirullia on yhteensä lähes 2400 rullaa. Digitointi käynnistyi mikrokuvatuista aineistoista kesäkuussa 2011 ja valmistui kesällä 2012. Täydennysdigitointi alkuperäisistä asiakirjoista jatkuu resurssien puitteissa.

Mikrofilmeiltä digitoidut läänintilit (pdf)

2. Kartat ja piirustukset

2.1. Maanmittaushallituksen Uudistusarkisto

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittaustoimituksissa syntyneitä renovoituja eli puhtaaksi piirrettyjä maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja. Niihin kuuluu jakokirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja sekä muita asiakirjoja. Asiakirjat on laadittu karttojen kokoisille kartonki- tai paperipohjille. Uudistusarkistoon kuuluvat myös 1600-luvun karttakirjat eli maakirjakartat tai geometriset maakirjakartat.

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää noin 750 000 asiakirjaa. Arkistossa on aineistoa 1600-luvulta 1900-luvulle. Se on suurin Kansallisarkistossa säilytettävä karttakokoelma. Uudistusarkisto on järjestetty lääneittäin, kunnittain, kylittäin ja toimituksittain.

Uudistuskartat ja -asiakirjat ovat käsin valmistettuja jäljennöksiä maanmittausasiakirjoista. Maanmittaustoimitusten lainvoimainen lopputulos on selvitettävä ensisijassa alkuperäisten karttojen ja asiakirjojen perusteella. Alkuperäisiä karttoja ja asiakirjoja säilytetään Maanmittauslaitoksen Arkistokeskuksessa. Lisätietoja Arkistojen Portissa.

Uudistuskarttojen ja -asiakirjojen systemaattinen digitointi on käynnistynyt Turun ja Porin läänin alueelta kunnittain aakkosjärjestyksessä. Digitoitu aineisto on käytettävissä ainoastaan digitaalisena, alkuperäiset asiakirjat ovat käyttökiellossa.

Uudistuskarttojen digitointi on valmis seuraavissa kunnissa:
TURUN JA PORIN LÄÄNI (kokonaan valmis):

Ahlainen, Alastaro, Angelniemi, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Halikko, Harjavalta, Hiittinen, Hinnerjoki, Honkajoki, Honkilahti, Houtskari, Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Ikaalisten mlk, Iniö, Jämijärvi, Kaarina, Kakskerta, Kalanti, Kankaanpää, Karinainen, Karjala, Karkku, Karuna, Karvia, Kauvatsa, Keikyä, Kemiö, Kihniö, Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski, Kullaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Laitila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Maaria, Marttila, Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Metsämaa, Mietoinen, Mouhijärvi, Muurla, Mynämäki, Naantali, Naantalin mlk, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Oripää, Paattinen, Paimio, Parainen, Paraisten mlk, Parkano, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pomarkku, Pori, Porin maalaiskunta, Punkalaidun, Pyhämaa, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rauman maalaiskunta, Rusko, Rymättylä, Salo, Sauvo, Siikainen, Suodenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Särkisalo, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Tyrvää, Ulvila, Uskela Uudenkaupungin maalaiskunta, Uusikaupunki, Vahto, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Viljakkala, Västanfjärd, Yläne

UUDENMAAN LÄÄNI (kokonaan valmis):

Artjärvi, Askola, Bromarv, Degerby, Espoo, Hanko, Helsingin mlk, Helsinki, Hyvinkään kauppala, Hyvinkään mlk, Inkoo, Järvenpää, Karjaan kauppala, Karjaan mlk, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohjan kauppala, Lohjan mlk, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nummi, Nurmijärvi, Orimattila, Pernaja, Pohja, Pornainen, Porvoon kaupunki, Porvoon mlk, Pukkila, Pusula, Pyhäjärvi, Ruotsinpyhtää, Sammatti, Sipoo, Siuntio, Snappertuna, Tammisaaren kaupunki, Tammisaaren mlk, Tenhola, Tuusula, Vihti

AHVENANMAAN MAAKUNTA (kokonaan valmis):

Brändö, Eckerö, Finnström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund ja Vårdö

HÄMEEN LÄÄNI:

Asikkala

Uudistuskarttoja on digitoitu yksittäisiä arkistoyksiköitä seuraavista kunnista:
HÄMEEN LÄÄNI:

Forssa, Hauho, Hausjärvi, Heinolan mlk, Hollola, Hämeenlinna, Jokioinen, Kalvola, Kangasala Koijärvi, Koski, Kuhmalahti, Kärkölä, Lahti, Lammi, Loppi, Luopioinen, Längelmäki, Mänttä, Nokia, Padasjoki, Pirkkala, Pälkäne, Riihimäki, Ruovesi, Suoniemi, Sääksmäki, Tammela, Tampere, Teisko, Tyrväntö, Vilppula, Virrat, Ylöjärvi

KESKI-SUOMEN LÄÄNI

Joutsa, Korpilahti, Laukaa

MIKKELIN LÄÄNI:

Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkelin maalaiskunta, Mäntyharju, Nastola, Pieksämäen mlk, Punkaharju, Ristiina, Sysmä, Sääminki


KYMEN LÄÄNI:

Anjala, Jaala, Kymi, Pyhtää, Valkeala


VAASAN LÄÄNI:

Alajärvi, Alavus, Bergö, Halsua, Himanka, Isojoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kruunupyy, Kuortane, Kälviä, Laihia, Lapua, Lapväärtti, Lohtaja, Mustasaari, Nivala, Siipyy, Veteli, Vöyri, Vähäkyrö, Ylistaro, Ähtäri

OULUN LÄÄNI:

Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kuhmo, Kuivaniemi, Liminka, Oulainen, Oulunsalo, Paltamo, Piippola, Pulkkila, Pyhäntä, Saloinen, Sotkamo, Suomussalmi, Ylivieska

KUOPION LÄÄNI:

Iisalmen mlk, Keitele, Kiuruvesi,  Lapinlahti, Leppävirta, Muuruvesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vehmersalmi

VIIPURIN LÄÄNI:

Antrea, Hiitola, Jaakkima, Johannes, Joutseno, Kanneljärvi, Kirvu, Kivennapa, Korpiselkä, Kuolemajärvi, Käkisalmi, Lappee, Lumivaara, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Rautjärvi, Sakkola, Salmi, Sippola, Suistamo, Suojärvi, Suomenniemi, Säkkijärvi, Tytärsaari, Uukuniemi, Vahviala, Valkjärvi, Vehkalahti, Viipuri, Viipurin maalaiskunta, Virolahti, Vuoksenranta, Ylämaa

LAPIN LÄÄNI:

Alatornio, Inari, Karunki, Kemi mlk, Kemijärvi, Rovaniemen mlk, Salla, Simo, Sodankylä, Ylitornio

POHJOIS-KARJALAN LÄÄNI:

Ilomantsi, Kitee, Nurmes, Pielisjärvi, Rääkkylä, Värtsilä