Álbmotarkiivva strategiija 2020

Višuvdna ja figgamuš

Álbmotarkiiva lea áššedovdi- ja bálvalanorganisašuvdna sihke humanisttalaš ja servodatdieđalaš dutkamuša guovddáš infrastruktuvra. Dat ovddida áššegirjjiide guoskevaš kulturárbevieru geavaheami áššehasa dárbbuid vuođul, doibme arkiivabarggu njunuš áššedovdin, doarju dieđalaš dutkamuša ođasmuvvi doaibmanvugiid ja ovddida dieđu rabas oažžuma.

                                                                                           

Árvvut

Álbmotarkiivva árvvut vuođđuduvvet riikkaviidosaččat dohkkehuvvon oppalaš olmmošlaš árvvuide sihke arkiivasuorggi ja dutkanservoša ámmátetihkalaš vuođđojurdagiidda. Álbmotarkiivva doaimma bagadallet čuovvovaš guovddáš árvvut:               

  1. Rabasvuohta ja luohttámuš
  2. Objektivitehta
  3. Iešráđálašvuohta

 

Strategalaš deattuhusat ja mihttomearit

Álbmotarkiiva

  1. Ollašuhttá doaimmaid áššehasa dárbbuid vuođul buot iežas doaimmain.
  2. Sihkkarastá analogalaš materiálaid, maid lea mearridan bissovaččat  vurkema láhkai, daid  goasttádusbeaktilis ja logistihkalaččat áššáigullevaš vurkema ja buorida daid geavahanálkivuođa, nu ahte ovddida materiálaid digiterema sirdinproseassa oassin.
  3. Ovddida almmolaš hálddahusa elektrovnnalaš arkiverema ja oassálastá aktiivvalaččat bissovaš vurkema guoskevaš čovdosiid ovddideapmai.
  4. Fállá  áššegirjedieđu ođđasisgeavaheami ovddideaddji bálvalusaid bissovaččat vurkejuvvon digitálalaš materiálaid ja registtardieđu várás.
  5. Dovdá dutkanproseassa nuppástusaid ja váldá vuhtii daid ásahan gáibádusaid iežas bálvalusaide ja doaimmaide dutkamuša infrastruktuvran.
  6. Ovddida digitálalalš áššegirjedieđu modearna ođđasisgeavaheami, nu ahte oassálastá riikkadási ja rikkaidgaskasaš  dutkanfidnuide ja iežas elektrovnnalaš bálvalusas váldá atnui daid bohtosiid.
  7. Sihkkarastá virgeoapmahašmateriálaid vurkema lassin nu realisttalaš historjjágova go vejolaš, vai sáhttit hábmet dárbbašlaš luohttehahtti, objektiiva  ja doarvái áššegirjedieđuid oažžuma priváhta sektora ja riikkavulošservodaga  eará doaibmiin ja priváhta riikkavuložiin.
  8. Ovddida áiggis ja báikkis iešráđálaš elektrovnnalaš áššehasbálvalusaid dehalamos iežas bálvalankánalan.
  9. Ovddida  ovttalágan, riikkadási doaibmanvugiid vajálduhttekeahttá guovloguovdásaš čanusjoavkkuid ja bálvalandárbbuid.
  10. Fuolaha iežas bálvalusaid ekonomalašvuođas ja goasttádusovttalágášvuođas, nu ahte váldá vuhtii  suvdilis ovddideami vuođđojurdagiid.
  11. Ovddida bargiides máŋggabealat ja áigáiheivvolaš áššedovdamuša sihke bargoveaga bargoburesveadjima.

 

Strategiija ollašuhttima vuogit

  1. Čujuhat resurssaid strategiija deaddočuoggáid ja mihttomeriid mielde.
  2. Čielga, áššedovdi ja áigáiheivvolaš norbma- ja informašuvnna-bagadallan.
  3. Čielga kriterat ja proseassat analogalaš ja elektrovnnalaš materiálaid válljemii  ja digiterejuvvon analogalaš materiála duššadeapmai dahje doalaheapmai nu, ahte ođđa arkiivasaji ii leat šat dárbu ráhkadit.
  4. Ollašuhttit sajuštan- ja bálvalanlogistihkka analogalaš materiálaid lágádusdásis
  5. Bálvalalusbuvttadeamis ávkkástallat ovdagáttoheamit dálá teknologiija.
  6. Priváhta áššegirjedieđuid proaktiivvalaš skáhpponpolitihkka ja intensiivvalaš oktasašbargu eará priváhtaárkiivadoaibmiiguin.
  7. Aktiivvalaš, innovatiivvalaš ja máŋggabealat oktasašbargu strategalaš guimmiiguin.
  8. Ávkkástallat ovdagattoheamit álbmotoasálašvuođa digitálalaš áššegirjedieđuid geavahanálkivuođa ja ođđasisgeavaheami ovddideamis.
  9. Doaimma plánemis, ovddideamis ja jođiheamis ávkkástallat oppalaš ráhkadusmálle.
  10. Gulahallamis geavahat beaktilis elektrovnnalaš gulahallankánala ja sosiálalaš media.
  11. Bargoveahkaplánen ja guhkesáigge rekryterenpolitihkka, mii deattuha  áigáiheivvolaš máhttima ja aktiivvalaš bargolonuheami.

 

Doaibmabiras

Suoma servvodat vuođđuduvvá dihtui ja dan ávkkástallamii. Álmmolaš hálddahusa doaimma guovddáš oassin leat diehtovuogádagat ja daid sisttisdoallan diehtu.  Dáidu atnit ávkin dieđu lea dehalaš gilvonákcadahkki, man ekonomalaš mearkkašupmi deattuhuvvá ovddežis. Mávssolaš mihttomearri jagi 2020 rádjai lea, ahte  diehtu lihkada sávnnjehemit almmolaš hálddahusa diehtovuogádagaid gaskkas.  

Oaiveministtar Juha Sipilä ráđđehus lea linjen rađđehusprográmmastis Čovdosiid Suopma (su. Ratkaisujen Suomi) (29.5.2015), ahte seamma diehtu jerrojuvvo almmolaš hálddahusa áššehasain dušše oktii. Ollašuvadettiin dát ođasmahttá vuđolaččat almmolaš dieđu geavaheami ja hálddašeami, jođálmahttá hálddahusa doaibmanproseassaid ja rahpá vejolašvuođaid riikkavuložiid dárbbuin vuolgi čuozihuvvon bálvalusaid ovddideapmai. Rabas almmolaš diehtu addá maiddái priváhta suorggi doaibmiide vejolašvuođa ovddidit dáid bálvalusaid fitnodatdoaimma dáfus gánnáhahtti vugiin.

Almmolaš hálddahusa buvttadan diehtomateriálaid oažžuma ja ođđasisgeavaheami ovddidat stáhtaráđi 3.3.2011 dahkan vuođđojurddamearrádusa mielde. Suoma almmolaš diehtoresearvvaid  almmustahttit mašenkoodalaš hámis, nuvttá  ja čielga geavahaneavttuin  jagi 2020 rádjai. Go rahpat hálddahusa doaimma ja dieđu, de sihkkarastit riikkavuložiid ja riikkavulošorganisašuvnnaid vejolašvuođa váldit oasi  servodaga ovddideapmai. Diehtoresearvvaid rahpamis oažžut stuorámus ávkki, go iešguđetlágan diehtošlajáid sáhttit ovttastit nubbi nuppiide.

Almmolaš hálddahus fállá riikkavuložiidda ja fitnodagaide buriid ja ollislaš  eletrovnnalaš virgeoapmahašbálvalusaid, mat ovddiduvvojit oktasaččat ja áššehasaid dárbbuid vuođul. Čohkket áššehálddašeapmai gullevaš doaimmaid. Almmolaš hálddahusa organisašuvnnaide dárkkuhuvvon oktasaš elektrovnnalaš arkiivabálvaleapmi doarju hálddahusa proseassaid ja ovddida áššegirjedieđuid geavaheami dutkamis ja servodatlaš mearrádusdahkamis.

Beavttálmahttit diehtovuogádagaid semánttalaš oktiidoaibmivuođa digitaliseremiin ja automatiseremiin hálddahusa proseassaid ja  oktasaš diehtoráhkadusaiguin. Proseassaid ovddideamis dehalaš  lea organisašuvnnaiešráđálašvuohta. Elektrovnnalaččat šaddi dieđu vurket oppa dan  eallingearddi áigge.

Iešbálvaleapmi  deattuhuvva áššehasbálvalusas, go riikkavuložat, dutkit ja eará dieđu dárbbášeaddjit sáhttet ohcat bálvalusas ieža almmolaš dieđuid. Geavahanráddjejuvvon dieđu ohcu ja ođđasis geavaheapmi eaktudit nana identifiserema  ja doaibmi lohpegeavadagaid. Registtardiehtu ráhkada servodaga guovddáš diehtoresearvva, man ávkkástallama oktasaš geavahanbálvalusat jođálmahttet ja beavttálmahttet.

Resussaid bidjan dutkamuša infrastruktuvrraide ja dieđalaš diehtohálddašeapmai lassána fámolaččat sihke Suomas ja riikkaidgaskasaččat. Dutkanbohtosiid, dutkandáhta ja dutkanmetodaid rabasvuođa ovddidat dutkanetihka ja láhkamearrádusaid ásahan rájáid siste. Dutkama rabasvuođa lasiheami ulbmilin lea diehtaga luohttehahttivuođa, čađačuovgivuođa  ja váikkuhanmuni  buorideapmi sihke dutkanbohtosiid beaktilut ávkkástallan. Elektrovnnalaš arkiveren sihkkarastá elektrovnnalaš áššegijrjedieđuid oktilasvuođa  ja elektrovnnalaš dieđu luohttehahttivuođa.

Kultuvra ja diehtaga digitálalaš diehtoresearvvaid hálddašeami ja oažžuma sihke daid guhkesáiggevurkema ollašuhttit ovttas muitoorganisašuvnnaiguin. Arkiivvaid, girjerájuid ja museaid dárbbašan bálvalusaid buvttadat oktasaš oppalaš ráhkadusa mielde.

 

Arkiivalágádusas Álbmotarkiivan– strategiija ja dan čuovvun

Almmolašhálddahusa ođasmuvvi doaibmangeavadagat eaktudit arkiivalágádusa doaimma organiserema nu, ahte dat sáhttá vástidit beaktilit dasa gullevaš lágas mearriduvvvon doaimmain, ollašuhttá bealistis ráđđehusprográmma mihttomeriid sihke doarju dieđalaš dutkamuša dan dehalaš oktasaš infrastruktuvrran.

Arkiivalágádusa ođasmahttimis guovddáš lea arkiivaláhkamearrádusaid oppalašođastusa ollašuvvan. Lea árvaluvvon, ahte  jagi 2016 áigge fápmui boahtá  láhka Álbmotarkiivvas ja ahte, arkiivalága nuppástus ja ođđa  priváhtaarkiivaláhka boahtá fápmui jagi 2017 álggus. Juos ođasmahttin  boahtá  fápmui arkiivalágádusa namman šattašii Álbmotarkiiva ja eanagodde-arkiivvain boađášedje Álbmotarkiivva doaibmasajit. Álbmotarkiivii gullevaš Sáme árkiivva namma ja erenoamáš bargu sámiid áššegirjjálaš kulturárbbi gáhttedeaddjin doalahuvvošii.

Árvaluvvon Álbmoarkiivaláhka dahká vejolažžan boarásmuvvan birehálddahusmálle burgima ja arkiivalágádusa resurssaid beaktilis ávkkástallama dilis, mas stáhta bušeahttamearreruđaid ossodat unnu. Árvaluvvon priváhtaarkiivvaláhka beavttálmahttá bealistis Álbmotarkiivva ja stáhtaveahki oažžu arkiivvaid oktasašdoaimma, čielggasmahttá bargojuogu ja doarju oktasaš skáhpponpolitihka ja oktasaš bálvalusaid ovddideami.

Mearrádus Álbmotarkiivva oktasaš guovddášarkiivva huksemis Mikkelii sihke Álbmotarkiivaláhkii gullevaš vuoigatvuohta duššadit vihkkedallama vuođul digiterejuvvon áššegirjjiid dahket vejolažžan analogalaš materiálaid vurkema ja bálvalandoaimma logistihkalaš plánema ja ollašuhttima riikkadásis. Jos bissovaččat vurkejuvvon materiálaid viiddis digiteren oassin virgeoapmahaččaid lágas mearriduvvon arkiivasirdimiid ollašuvvá dahká dat vejolažžan dan, ahte fásta vurkema várás heivvolaš arkiivasaji ii šat dárbbaš ráhkadit analogalaš materiálaid várás guovddášarkiiva gárvvásmuvvama maŋŋá. Guovddášarkiiva váldo geavahussii jagi 2018.

Arkiivalágádusa vuoigáiduhttinprográmma váikkuhusat čuhcet ovddeža gievrrabut doaimmaide, vaikko geavadagaid ovddideapmi lea seamma áigge vealtameahttun. Go doaibmabiras rievdá, de dát ásaha stuorra hástalusaid Álbmotarkiivva ođasmahttimii strategiijas ásahuvvon mihtomeriid mielde. Eandalii dutkan- ja ovddidandoaimma ruhtadit dattege mearkkašahtti oasis olggobeale, gilvalahtton ruhtademiin.

Álbmotarkiivva strategalaš mihttomeriid ollašuvvama  árvvoštallat iešárvvoštallama vuođul, mii ollašuhttojuvvo jagi 2017 ja lassin gaskaárvvoštallama vuođul, mii ollašuhttojuvvo guovddášarkiivva geavahussii váldima maŋŋá jagi 2018. Daid vuođul strategiija aiddostahttit báhcán doaibmaáigái. Strategiijabaji loahpas ollašuhttit riikkaidgaskasaš árvvoštallama, man ávžžuhusaid atnit ávkin čuovvovaš strategiija plánemis, mii bistá jahkái 2025.

 

Áššehasaid dárbbuid vuođul elektrovnnalaš bálvalusat

Álbmotarkiivva bálvalusbuvttadeami ođasmahttit vástidit buorebut nuppástuvvi dutkanproseassa ja eará áššehasjoavkkuid gáibádusaide. Álbmotarkiiva ovddida elektrovnnalaš bálvalusaidis ovddeža álkibun geavahit oktasabarggus áššehasaiguin ja kulturárbevierrogietti doaibmiiguin ođasmahttimin ja dahkamin ovttageardánabbon iežas geavahanproseassaid, ja dahkamiin vejolažžan sosiálalaš metadieđu buvttadeami ja maiddái buoridemiin materiálatiippaguovdásaš bálvalusaid. Álbmotoasálašvuohtavuođuid fállat áššehasaid geavahussii vai  sosiálalaš metadiehtu lassána ja  mášeniin indentifiserejuvvon teakstasisdoalut ordnašuvvvet.

Digitálalaš materiálaid geavahat iešbálvaleapmin. Geavahanlobiid ohcan ja geavahanráddjejuvvon digitála materiála fierbmegeavaheapmi eaktudit iežas identifiserema, mas ávkkástallat almmolaš hálddahusa oktasaš čovdosiid. Álbmotarkiivva fierbmebálvalusat doibmet kanálan maiddái analogalaš materiálaid diŋkomis ja geavaheamis.

Álbmotarkiiva ovddida dutkánlágádusaiguin, registtarvirgeoapmahaččaiguin ja dutkanservošiin oktasaš riikkadási registtarmáteriálaid geavahanlohpebálvaleami, mii buhtte dálá áiggi doalvu ja organisašuvnnii čatnašuvvan lohpegeavadagaid. Bálvaleapmi buorida ja dahká máŋggabealagabbon registtarmateriálaid geavaheami ja jođálmahttá dutkanproseassa. Dutkamuša buvttadan diehtu lea maiddái jođáneabbot ja áigáiheivvolabbot geavaheamis servodahkkii gullevaš mearrádusdahkamis.

Álbmotarkiivva materiálaid  dehalamos áššehaslaktagin doaibmá árkiivamateriála geavahusa dárbbuide ráhkaduvvon  riikkadási  digitálalaš girjeráju (KDK) áššehaslavtta Finna, man oktavuhtii ordnet elektrovnnalaš dutkanproseassa doarju bálvalusaid. Finna bokte buoridat arkiivamateriálaid geavaheami áššehasaid dárbbuid vuođul.

Álbmotarkiivva ja guđa stáhtaveahkkearkiivva ráhkadan AHAA-bálvaleami viiddidat almmolaš hálddahusa ja eará arkiivadoaibmiid atnui ja das figgat ráhkadit ollislaš áššegijrdieđuid metadiehtoresearvva, mii ovddida maiddái metadieđuid olggosaddima rabas dáhtan.

 

Norbma - ja informašuvnda -bagadallan

Válljenpolitihkkii ja –strategiijai vuođđuduvvet áššegirjedieđuid bissovaš vurkema guoskevaš mearrádusat ja priváhta materiálaid skáhpponpolitihkka dorvvastit ollišlaš, objektiiva ja doarvái buorre gova servodagas ja dan doaibmiin dutkamuša geavahussii.

Álbmotarkiivva áššegirjehálddahusa bagadallama ulbmilin lea áššegirjjiid bissovaš seailuma, geavahanálkivuođa ja oažžuma sihkkarastin ja ahte dat čuohcá áššegirjedieđu oppa eallingearddi hálddašeapmai erenoamážit elektrovnnalaš doaibmabirrasis. Diehtovuogádagaide gullevaš ráhkaduvvon diehtu lea geavaheamis maiddái sierra rabas almmolaš dieđu mihttomeriid mielde.  

Álbmotarkiiva ovddida almmolaš hálddahusa elektrovnnalaš arkiverema nu,  ahte dat mearrida almmolaš hálddahusa bissovaččat vurkejuvvon áššegirjedieđuin. Hálddahusa substansabargguide laktáseaddji diehtovuogádagaid ja registtariid diehtosisdoaluid vurket bissovaččat digitálalaš hámis.

Bissovaččat stáhtahálddahusa hálddus leahkki  vurkejuvvon analogalaš materiála meari árvvoštallat ođđasis nu dárkilit go vejolaš ja sirdinbadjái ásahat áigetávvala. Vuolggasadjin lea, ahte analogalaš materiála, man  sirdit bissovaš vurkensadjái, digiteret oassin sirdinproseassa. Sirdi organisašuvnnat vástidit digiterengoluin. Seammás meroštallat analogalaš hámis vurkejuvvon materiála ossodat. Digiteren buorida mearkkašahttiláhkai materiálaid oažžuma ja ráhkada doaibmamii guoski šaldi analogalaš ja álgolektrovnnalaš materiálaid gaskii.

Evttohuvvon nuppástus arkiivaláhkii dahká vejolažžan analogalaš materiálaid duššadeami digiterema maŋŋá almmá ahte áššegirjjiid duođastusfápmu rievdá. Digiterejuvvon materiála duššadan - ja doalahankriterain ja analogalaš materiálaid kulturhistorjjálaš árvvus bargat riikkaidgaskasaš čielggadusa, mas govvidat riikkaidgaskasaš vurkengeavadagaid ja bissovaččat analogalaš hámis vurkejuvvon  materiála ossodaga. Analogalaš materiálat eai duššaduvvo ovdal čielggadusa gárvvásmuvvama ja dasa vuođđuduvvi meroštallamiid dahkama. Mihttomearrin lea, ahte sullii 80–90 % sirdojuvvon ođđa materiálas sáhttášii duššadit digiterema maŋŋá oassin sirdinproseassa.

 

Riikkaidgaskasaš oktasašbargu ja ovddidandoaibma

Riikkaidgaskasaš doaibma  lea oassi Álbmotarkiivva guovddáš doaibmaproseassaid. Riikkaidgaskasaš oktavuođaid bargun lea sihkkarastit Álbmotarkiivva máhttima áigáiheivvolašvuođa ja oktiisoahppilvuođa riikkaidgaskasaš standarddaiguin  ja geavadagaiguin. Álbmotarkiivva iežas doaimmain  ja ovddideamis ávkkástallat riikkaidgaskasaš máhttima.

Riikkaidgaskasaš doaimma  deaddočuoggát leat davviriikkalaš oktasašbargu, Eurohpa uniovnna lahttoriikkaid gaskan bargojuvvon oktasašbargu sihke  Riikkaidgaskasaš arkiivaráđi (ICA) doaibma. Suoma guoski áššegirjjiid skáhppon Ruošša arkiivvain lea goasttádusbeaktilis vuohki skáhppot guovddáš dutkanmateriálaid koordinerema bokte suopmelaš dutkiid atnui.

Álbmotarkiiva lea buohtastahttimis riikkaidgaskasaččat eará Davviriikkaid riikkadási árkiivalágádusaide. Strategiijalaš mihttomearrin lea, ahte Álbmotarkiiva buot doaimmat ovddastit buori davviriikkalaš dási. Ovddideami čuovvut ja árvvoštallat jievddalaččat ollašuhtton, doaimma iešguđege surggiid, ollišlaš doaimmahannávccaid árvvoštallama (benchmarking) vuođul.

Álbmotarkiiva váldá oasi kulturopmodaga gáhttema dihtii ollašuhtton riikkaidgaskasaš oktasašbargui eandalii Unesco ja riikkaidgaskasaš Blue Shield –organisašuvnna olis. Deadduhus lea áššegirjjiide gullevaš kulturárbevieru gáhttemis vástideaddji Unescn Máilmmi muitu-prográmmas.

Álbmotarkiivva erenoamášmáhttinviidodahkan Europeana čujuhanrámas ovddidat heraldisttalaš materiálaid digiterema ja rabas oažžuma mihtomearrin hábmet oktilaš eurohpalaš vuloš heraldalaš diehtovuođu, Europeana Heraldica.

Riikkaidgaskasaš  dutkan- ja ovddidandoaimmaide guoski oktasašbarggu bargat, nu ahte  oassálastit EU-oktasašbargofidnuide. Fidnuid boađusin šaddet oktasaš vuođut, mat ovddidit modearna dutkanproseassa sihke digitálalaš materiálaid geavahanálkivuođa ja oažžuma. Lasihat davviriikkalaš oktasašbarggu. Guovddáš oktasašbargovuogit leat elektrovnnalaš bálvalusat, dutkandiehtovuođuid ovddideapmi ja digitálalaš materiálaid ođđasisgeavaheami ovddideaddji fidnut, maidda ohcat olggobealde ruhtadeami.

Álbmotarkiiva váldá oasi riikkadási ja riikkaidgaskasaš guoibmefidnuide, mat ávkkástallet semanttalaš webbi teknologiija ja ontologiijaid vai  áššegirjedieđu ođđasisgeavahanárvu lassána.

 

Arkiivadoaibma priváhtaarkiivasektoris

Álbmotarkiivvas lea guovddáš sajádat priváhtaarkiivadoaibmaviidodagas. Priváhtaarkiivadoaibma vuođđuduvvá doaibmaviidodaga eará doaibmiiguin ráhkaduvvon oktasaš skáhpponpolitihkkii, miii meroštallá guđege doaibmi bargguid ja mihttomeriid priváhta arkiivvaid ja áššegirjjiid skáhppomis, vurkemis  ja geavahussii addimis. Skáhpponpolitihkka dahká vejolažžan guhkesáigge ja proaktiivvalaš doaibmama ja buorida ekonomalaš beaktilvuođa. Oktasašdoaimma mihttomearrin lea sihkkarastit virgeoapmahašmateriálaid dievasmahtti oažžun priváhta sektora ja álbmotservvodaga sierra doaibmiin ja priváhta riikkavuložiin nu, ahte váldá vuhtii maiddái materiálaid guovloguovdásaš ovddasteami.

Álbmotarkiiva bagadallá  ja bearráigeahččá priváhta stáhtadoarjadaga oažžu arkiivvaid doaimma ja mieđiha daid doaimmaide jáhkásaččat stáhta bušeahtas dán dárkkuhussii čujuhuvvon mearreruđaid priváhtaarkiivalága meroštallan vuođustusaid vuođul. Álbmotarkiiva doarju fásta stáhtadoarjaga oažžu priváhta arkiivvaid doaimmaid mášolaš  plánema, man mihttomearrin lea sadje- ja diehtovuogádatčovdosiid goasttádusbeaktilvuohta. Dehalaš ráđđin priváhtaarkiivalága mihttomeriid juksamis leat stáhtadoarjjaarkiivvaid skáhpponpolitihkka, oppalašráhkadus ja doaibmasadjestrategiija.

Álbmotarkiiva válmmaštallá ovttas eará priváhtaarkiivvaid vuostáváldi doaibmiiguin riikkadási doaibmamálle digitálalaš priváhtaarkiivvaid vurkemii ja bissovaš elektrovnnalaš vurkemii.

 

Álbmotarkiiivva áššedovdamuša nannen ja resurssaid hálddašeapmi

Digitalisašuvdna eaktuda ođđalágan dieđuhálddašeami áššedovdamuša ja bargiid jotkkolaš skuvlema sihke Álbmotarkiivva olggobeale, nuppástuvvi doaibmabirrasa dovdama. Áigáiheivvolaš rusttetinfrastruktuvrra ja bargoveaga gulahallandáidui giddet erenoamáš fuopmášumi.

Álbmotarkiivva doarjjadoaimmat fállet proaktiivvalaččat bálvalusaid vástusurggiide. Álbmotarkiivva resurssain mearkkašahtti oassi boahtá bušeahttaruhtadeami olggobeale fidnuin. Álbmotarkiiva nanne fidnudáidduidis ja bidjá resurssaid olggobeale ruhtadeami skáhppomii ja hálddašeapmai. Doaibmasajiid geavaheamis váldit vuhtii suvdilis ovdáneami vuođđojurdagiid riskerekeahttá álbmotlaččat mearkkašahtti áššegirjjálaš kulturárbevieru doalaheami.

Álbmotarkiivva gulahallan lea áššehasaid dárbbuid vuođul ja dan mihttomearrin lea lasihit Álbmotarkiivva beakkánvuođa. Seammás gulahallan bálvala Álbmotarkiivva jođiheami, buorida doaimma siskkáldas koordinašuvnna sihke doarju strategalaš mihttomeriid juksama. Beavvtálmahttit siskkáldas gulahallama, nu ahte dahkat áigesoahppilin ja oktilažžan rusttegiid ja doarjut ođđa doaibmanvugiid oahppama.