Sukututkijoille

Miten aloitan sukututkimuksen?

Hanki tietoa sukututkimuksesta:

  • Osallistu sukututkimuskurssille, joita järjestävät esimerkiksi monet kansalaisopistot.
  • Tutustu sukututkimusoppaisiin ja internetin sukututkimussivustoihin, kuten Suomen Sukututkimusseuran kotisivuihin.

Selvitä lähtötiedot

Sukututkimuksen aloittamiseksi tarvitset tutkimuksesi lähtöhenkilön tarkat nimitiedot sekä syntymäajan ja -paikan.

  • Kokoa ensin muistamasi tiedot vanhemmistasi ja muista sukulaisista: nimet, syntymä-, vihkimä- ja kuolinajat, asuinpaikat ja ammatit.
  • Etsi kotoa asiakirjoja, joissa on tietoja suvusta. Kannattaa myös tarkistaa, löytyykö suvustasi jo valmista sukututkimusta hakemalla sukukirjoja kirjastoista.
  • Sukututkimuksen omatoiminen tekeminen edellyttää yleensä, että lähtötieto on 100 vuotta vanhempi. 1900-luvun tietoja voit kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla, tai maistraatista. Ns. luovutetun alueen eli Suomen talvi- ja jatkosotien jälkeen Neuvostoliitolle luovuttamien alueiden lakkautettujen seurakuntien tiedot vuoteen 1950 asti ovat Mikkelin maakunta-arkiston hallussa.
  • Mikkelin maakunta-arkisto ei tee sukututkimuksia. Luovutetun Karjalan ja Petsamon kirkonkirjat ovat nykyisin omatoimisesti käytettävissäarkistolaitoksen digitaaliarkistossa www.arkisto.fi/digi. Seurakuntien digitoidut aineistot löytyvät aakkosjärjestyksessä digitaaliarkiston puunäkymän http://digi.narc.fi/digi/puu.ka kautta. Siviilirekisterit löytyvät digitaaliarkistosta Luovutetun alueen siviilirekisterit -kokoelmana. 100 vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta. 100 vuotta nuorempi aineisto on käytettävissä kaikkien arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot. 100 vuotta nuoremman aineiston käyttäminen tutkijasalissa edellyttää tutkimusluvan hakemista noin viikkoa ennen arkistokäyntiä. Käyttölupahakemuslomakkeet (hakemus ja sen liitelomake) löytyvät arkistolaitoksen kotisivujen Lomakkeet-sivulta http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/lomakkeet otsikon Kirkonkirjat ja siviilirekisterit alta.
    Luovutetun Karjalan ja Petsamon kirkonkirjat ovat nykyisin omatoimisesti käytettävissä arkistolaitoksen digitaaliarkistossa www.arkisto.fi/digi. Seurakuntien digitoidut aineistot löytyvät aakkosjärjestyksessä digitaaliarkiston puunäkymän kautta. Siviilirekisterit löytyvät digitaaliarkistosta Luovutetun alueen siviilirekisterit -kokoelmana.
    100 vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta. 100 vuotta nuorempi aineisto on käytettävissä kaikkien arkistolaitoksen yksikköjen tutkijasaleissa. 100 vuotta nuoremman aineiston käyttäminen tutkijasalissa edellyttää tutkimusluvan hakemista noin viikkoa ennen arkistokäyntiä. Käyttölupahakemuslomakkeet (hakemus ja sen liitelomake) löytyvät Arkistojen Portista.
    Muiden seurakuntien 100 vuotta (ja sitä) uudempia tietoja saattaa olla käytettävissä siinä arkistolaitoksen yksikössä, jonka toimialueeseen seurakunta kuuluu. Ks. Luettelo: Sata vuotta nuorempien kirkonkirjojen mikrokortit arkistolaitoksessa (pdf).

Missä voin tehdä sukututkimusta?

Sukututkimusta voit tehdä esimerkiksi

  • Kansallisarkistossa Helsingissä ja Saamelaisarkistossa Inarissa sekä seitsemässä maakunta-arkistossa eri puolilla Suomea (Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Mikkeli, Turku, Oulu ja Vaasa). Kirkonkirjojen lisäksi löydät arkistoista myös paljon muuta sukuusi liittyvää aineistoa. Jos arkistolaitoksen palvelut eivät ole ennestään tuttuja, niin kannattaa tutustua Ensi kertaa arkistossa -osioomme.
  • Internetissä
  • Kotikuntasi kirjastossa. Sukututkijan peruslähteistö (kirkonkirjat, henkikirjat jne.) on kattavasti mikrokuvattu. Mikrofilmejä (rullia tai kortteja) voit tutkia kotikuntasi kirjastossa, sillä monilla kirjastoilla on mikrofilmien lukulaitteita ja kokoelma mikrofilmejä omalta alueeltaan. Mikrofilmejä voi myös kaukolainata kirjastoihin. Lainatilaus tehdään kirjastosta käsin. Mikrofilmejä ei saa kotilainaksi.

Mitä löydän internetistä?

Internetistä löytyy nykyisin runsaasti sukututkimuksen kannalta hyödyllistä tietoa. Sukututkijan käyttämiä lähteitä löytyy niitäkin yhä enemmän sähköisinä: alkuperäisaineistoa digitoituina tai erilaisia tietokantoja.

Arkistolaitos digitoi aineistojaan oman digitointiohjelmansa mukaisesti. Digitoituja asiakirjoja voit lukea Digitaaliarkistossa. Käytettävissä on mm. Suomen asutuksen yleisluettelo (SAY), kirkonkirjoja, henkikirjoja, sotapäiväkirjoja, maakirjoja ja maanmittaushallinnon karttoja.

Arkistolaitoksessa säilytettävistä aineistoista voit etsiä tietoa Astia–verkkopalvelusta, VAKKA- ja AARRE-kokoelmatietokannoista sekä Finna-asiakasliittymästä. Astia on asiakirjojen etsimiseen, tilaamiseen ja kaukolainaamiseen tarkoitettu sähköinen verkkopalvelu. Sen avulla voit tehdä myös selvitys- ja jäljennetilauksia sekä selata julkisia digitoituja asiakirjoja. Astia hakee tietonsa VAKKA–arkistotietokannasta ja Digitaaliarkistosta, mutta ei AARRE–arkistorekisteristä.

Vakka kattaa Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen kokoelmat, Aarre taas puolustushallinnon aineistot.

Finna-asiakasliittymästä löydät yhdellä haulla arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoa.

Arkistojen Portti -käyttäjäpalvelussa voit tutustua arkistolaitoksen käytetyimpiin aineistoihin, ja saat tietoa esimerkiksi erilaisista henkilölähteistä.

Lisää tietoa arkistolaitoksen sivuilta löytyvistä tietokannoista ja apuvälineistä arkistoaineistojen käyttöön löydät Tietokannat ja hakemistot - kohdasta.

Sukututkijan kannalta kiinnostavia sivustoja ovat myös esimerkiksi


Missing in Karelia

The Missing in Karelia – excel muotoinen henkilöhakemisto on koottu samannimisen tutkimusprojektin kuluessa kolmen yliopistotutkijan (Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti, University of Helsinki, Finland; Irina Takala, Petrozavodsk State University, Russia; Varpu Lindström, York University, Toronto, Canada) toimesta.

Projektin tarkoituksena oli tutkia niiden suomalaistaustaisten USA:n ja Kanadan siirtolaisten elämää, jotka muuttivat sosialistiseen Karjalaan 1920- ja 1930-luvuilla. Tavoitteena oli ymmärtää tutkimuksen keinoin niitä tekijöitä, jotka tuottivat vapaaehtoisen massiivisen vaellusliikkeen nimeltä Karjala-kuume.

Alkuperäisestä 4 000 henkilöä koskevasta hakemistosta on toistaiseksi tavoittamattomissa vielä noin 2 000 tietueen kokonaisuus, jonka jäljittämistä jatketaan. Koko tietokantamuotoinen hakemisto on mahdollista palauttaa käyttöön kun sen kaikki tietueet on saatu Kansallisarkistoon.

Täältä voi ladata excel-version, jolla hakemistoa voi muokata omalla koneella hakukelpoisemmaksi.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anne Wilenius, etunimi.sukunimi (at) arkisto.fi

Sivun alkuun