Tilaushistoriakeskus

Toimintakertomus

TILAUSHISTORIAKESKUS 2015

Kertomusvuoden aikana yhdistys on toiminut tilaushistorioiden hyväksi antamalla tieteellistä asiantuntemusta edellyttävää neuvontaa ja lausuntoja eri tutkimushankkeista. Sen lisäksi kirjoitushankkeita suunnittelevat tahot ovat tilanneet käyttöönsä Tilaushistoriakeskuksen ohjekirjaa ”Tilaushistorian laatiminen”.

Tilaushistoriakeskukselle on esitetty suunnitteilla olevia hankkeita avustettavaksi tai muuten saatettu sen tietoon, niin että vireillä on ollut kaikkiaan 89 historiaa, joista 46 julkaistun lisäksi 33 on ollut tekeillä ja 10 neuvotteluiden alaisena tai muuten suunnitteilla.

Tilaushistoriakeskuksen välityksellä ei kuluneena vuonna tehty yhtään historiankirjoitussopimusta eikä tarkastettu yhtään käsikirjoitusta. Yhdistyksen edustajat ovat toimineet asiantuntijoina eri historiahankkeissa ja sihteeri on toiminut edelleen Suomen Kotiseutuliiton Kotiseutututkimuksen neuvottelukunnan jäsenenä Tilaushistoriakeskuksen edustajana.

Yhdistys ylläpitää paikallishistorian tutkijoille ja alan harrastelijoille suunnattua Paikallishistoria -verkkosivustoa www.paikallishistoria.fi. Sivuston teknisiä ongelmia on ratkottu kuluneen vuoden aikana ja samalla sivuja on pyritty kehittämään entistä helppokäyttöisemmiksi. Myös sivujen sisältöä on uusittu. Paikallishistoria.fi on nyt tavoitettavissa myös facebookissa osoitteessa facebook.com/paikallishistoria.

Ilmestyneet tilaushistoriat

Seuraavat tilaushistoriat ovat ilmestyneet Tilaushistoriakeskuksen välityksellä tai tulleet sen tietoon:

Seppo Aalto, Kruununkaupunki. Vironniemen Helsinki 1640-1721; Sigbritt Backman, Hertonäs gård; Auli Bläuer, Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhaishistoria Suomessa; Mikko Bonsdorff & Amanda Eskola & Tuuli Heinonen, Kylä risteyksessä. Byn i vägskälet; Juha Forsberg, Juankosken koululaitoksen historia 1862-1992 (1992); Matti Hakulinen, Tuhat vuotta Saimaan maailmassa; Marko Halonen, Ajan aallokossa. Uusmaalaisten partiopiirien historia; Helena Honka-Hallila, Pyhtään  historia 1743-2014; Helena Honka-Hallila, Työväen raittiusliikkeen hajanaista historiaa tulkintoja ja kiteytyksiä vältellen (2014); Kai Häggman, Pieni kansa, pitkä muisti. Suomalainen Kirjallisuuden Seura talvisodasta 2000-luvulle; Martti Häikiö, Hyöty ja tiede. Tampereen teknillisen yliopiston historia 1965-2015; Martti Häikiö, Tiedon metropoli. Tutkimus, opetus ja tiedonvälitys 1945-2010. Helsingin historia vuodesta 1945, osa 6; Teemu Kakkuri, Raamattuja Suomen kansalle. Suomen Pipliaseuran historia 1812-1947, osa I; Lasse Kangas, Aatteita ja tietoa elämäntielle. Alkio-opisto 1947-2013 (2014); Jani Karhu (toim.), Pyhäselän kunta 1925-2008; Anja Kervanto-Nevanlinna, Krafterna, som byggde Helsingfors 1945-2010. Helsingfors historia efter 1945 (2014); Esa Koivuranta ym. (toim.), Marimekko. Suuria kuvioita; Jukka Kokkonen (toim.), Salmi ja salmilaiset 1617-1948; Laura Kolbe & Samu Nyström & Jyrki Vesikansa, Helsinki 1945. Pääkaupunki ja rauha; Anitra Komulainen & Sakari Siltala & Markku Kuisma & Teemu Keskisarja, Kapinoiva kauppa. Helsingin Osuuskaupan – Elannon historia 1905-2015; Johannes Koroma, Suomalaista hyvinvointia rakentamassa. Teollisuuden Keskusliiton historia; Ulla Koskinen & Tiina Miettinen & Teppo Korhonen, Satakunnan historia VI. Uudistuva maakunta 1750-1869; Anu Lahtinen & Miia Ijäs (toim.), Risti ja lounatuuli. Rauman seurakunnan historia keskiajalta vuoteen 1640; Jaana Laine & Joona Nikinmaa, Puukauppamuistoja. Suomalaisen puukaupan historia 1950-2010; Petri Lavonen, Uusikaupunki. Uudenkaupungin historia sotien jälkeen ja kasvun vuosina (2012); Tero Manninen, Soitellaan! Oulun Puhelinosakeyhtiö 1882-2007 (2009); Seppo Mikkola, Kouvolan maakirjakylät; Jouko Niemelä, Suomen sodan aika 1808-1809 Alavudella Etelä-Pohjanmaalla; Jouko Niemelä, Seinäjokivarren asutus; Jarmo Nieminen (toim.), Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917-1918; Marko Paavilainen, Sanasta tekoihin. Vuosisata kirkollista elämää Lahdessa; Esko Pakkanen, Ankravee! Kirja uitosta; Johanna Pakola, Öron linnake; Jukka Partanen (toim.), Elämää kansallismaisemassa. Koli kautta aikojen; Jussi Pekkarinen, Kohtu 4. Suomen Tallinnan-lähetystö; Jarmo Peltola, Pääradan ja kolmostien kunta. Janakkalan historia 1866-2014; Panu Pulma, De finska romernas historia från svenska tiden till 2000-talet; Ari Rautala, Karjalan armeija; Aapo Roselius, Esbo. Hembygd i förvandling. EHF 100 år; Jari Sedergren & Ilkka Kippola, Dokumentin utopiat. Suomalaisen dokumenttielokuvan historia 1944-1989; Mikko-Olavi Seppälä, Juureva kosmopoliitti. Kulosaaren yhteiskoulun historia 1940-2015; Jouko Sihvo & Jyrki Paaskoski, Inkerin kirkon neljä vuosisataa. Kansa, kulttuuri, identiteetti; Seppo Tamminen, Puutarhaunelmia vuodesta 1924. Kekkilä Oy:n historia; Tapio Salminen, Medeltiden i Vanda och Helsinga socken; Veli-Pekka Toiviainen, Kahden miekan Karjala; Timo Virtanen (toim.), Jokainen nuotti pitää elää. Jean Sibeliuksen vuosikymmenet musiikissa.

Koulutustoiminta

7.-9. tammikuuta järjestettiin kolmipäiväinen koulutusseminaari ”Elämäntarinoita arkistoissa”. Elämäntarinoiden avulla esiteltiin neljä suurta arkistokokonaisuutta eri aikakausilta. Esittelijöinä toimivat professorit Heikki Ylikangas ja Kimmo Rentola sekä dosentti Seppo Aalto ja tutkijatohtori Sami Suodenjoki. Kahtena seuraavana päivänä osa osanottajista tutustui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston ja kirjallisuusarkiston toimintaan ja aineistoihin sekä Työväen arkistossa erityisesti henkilöarkistoihin ja tutkijapalveluun. Osanottajia seminaarissa oli 19 henkilöä. Varsinkin mukana olleet opiskelijat toivoivat lisää samantapaista koulutusta.

Koulutustyöryhmä on hahmotellut seuraavaksi vuodeksi kolmea koulutustilaisuutta, joiden suunnitelmat olivat jo pitkällä vuoden lopulla. Ainakin osa näistä tilaisuuksista järjestetään maksullisina.

Taloudellinen tilanne

Yhdistyksen taloudellinen tilanne ei ole parantunut edellisvuodesta ja se on erittäin huolestuttava. Yksi syy tähän on käsikirjoitusten tarkastustoiminnan tyrehtyminen muutaman edellisvuoden aikana lähes kokonaan. Tilanteesta keskusteltiin yhdistyksen vuosikokouksessa ja kokous evästi hallitusta miettimään niin jäsenpohjan laajentamista kuin jäsenmaksujen asettamista. Hallitus onkin laatinut ehdotuksen uusiksi säännöiksi esitettäväksi vuosikokoukselle keväällä 2016. Hallitus on myös pohtinut maksullisen koulutustoiminnan kehittämistä.

Taloudellisen tilanteen takia yhdistys ei myöskään pystynyt lähettämään edustajia Århusissa 4.-6.11. järjestettyyn pohjoismaiseen paikallishistoriaseminaariin Nordic Lokal History Symposium. Tämä oli ensimmäinen poisjäänti 45 vuoteen, jolloin näitä seminaareja on järjestetty.

Hallitus

Hallituksen varsinaiset ja varajäsenet olivat seuraavat: Historiallisesta Yhdistyksestä varsinainen jäsen VTT Jari Hanski ja varajäsen dosentti Kari-Matti Piilahti, Historian Ystäväin Liitosta varsinainen jäsen dosentti Kai Häggman ja varajäsen VTL Iikko B. Voipio, Historiska föreningenistä varsinainen jäsen FM Julia Dahlberg ja varajäsen FM Michaela Bränn, Suomen Historiallisesta Seurasta varsinainen jäsen professori Tiina Kinnunen ja varajäsen dosentti Seppo Aalto, Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seurasta varsinainen jäsen FT Pauli Arola ja varajäsen professori Jukka Rantala, Suomen kirkkohistoriallisesta seurasta varsinainen jäsen dosentti Esko M. Laine ja varajäsen FM Sanna Supponen, Suomen Sukututkimusseurasta varsinainen jäsen FT Jukka Partanen ja varajäsen FM P.T. Kuusiluoma, Suomen taloushistoriallisesta yhdistyksestä varsinainen jäsen dosentti Niklas Jensen-Eriksen ja varajäsen professori Jari Ojala sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seurasta varsinainen jäsen FT Jarmo Peltola ja varajäsen dosentti Erkki Vasara.

Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Esko M. Laine ja varapuheenjohtajana Pauli Arola. Sihteerinä on jatkanut emeritasektorijohtaja Marja Pohjola. Toiminnantarkastajina olivat professori Hannu Mustakallio ja tutkija Pertti Vuorinen ja varatoiminnantarkastajina asiamies Hannu Heikkilä ja FM Rauno Selin.

Kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 3.6. Kansallisarkistossa. Paikalla oli edustettuna kahdeksan jäsenyhdistystä yhdeksästä.

Hallitus kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja koulutustyöryhmä kolme kertaa.