Tutkimuksen apuvälineitä

Ennen arkistoaineiston tilaamista kannattaa tutustua jo olemassa olevaan tutkimukseen ja muuhun aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Tietoja niistä on saatavissa kirjastojen tietokannoista. Vanhemman kirjallisuuden osalta käyttökelpoisia ovat myös painetut bibliografiat.

Valtionhallinnon arkistoja käytettäessä viranomaisen kulloisenkin organisaation tuntemuksesta on apua, sillä asioiden käsittelymenettely eri viranomaisissa on vaihdellut eri aikoina. Hallintohistorian alalta on ilmestynyt runsaasti tutkimuskirjallisuutta, joka auttaa asiakirjojen jäljittämisessä.

Sotahistorian alalla taas on ilmestynyt erilaisia yleisesityksiä, jotka tarjoavat perustietoja eri sotilasorganisaatioista ja niissä tapahtuneista muutoksista.

Muista, että asiakirjojen kieli on vaihdellut vuosisatojen aikana. Arkistolaitoksen varhaisimmat dokumentit ovat usein latinaksi. Myöhemmät asiakirjat, aina 1900-luvun alkuvuosiin saakka ovat pääasiassa ruotsinkielisiä, osittain myös venäjäksi kirjoitettuja. Ajalta ennen 1800-lukua suomenkielistä arkistoaineistoa on erittäin vähän.

Eri aikoina käytettyjä kirjoitustyylejä voi opiskella käsialaoppaista ja niitä opetetaan myös sukututkimuskursseilla.

Tutkijasalin päivystäjän puoleen kannattaa kääntyä aina, kun tarvitset apua asiakirjojen etsimisessä.

Portti auttaa aineistojen käytössä

Arkistolaitoksen Portti-käyttäjäpalveluun on koottu perustietoja eri arkistoista, niiden sisältämistä aineistoista sekä aineiston käyttöön saamisesta. Portin avulla voit kartuttaa osaamistasi yksittäisestä arkistosta tai etsiä tarvitsemiasi aineistoja aiheen mukaan.

Käyttäjäpalvelu sisältää tietoja noin 150 arkistolaitoksessa säilytettävästä arkistosta.

Kansallisarkisto on julkaissut aineistostaan Tiedonjyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas (Tammisaari 2002) -nimisen teoksen. Myös sukututkimusoppaat auttavat arkistoaineiston käytössä.