Kansallisarkiston digitaaliarkiston tavoitteena on tarjota arkistolaitoksen asiakkaiden käyttöön sellaisia hakemistoja ja digitoituja aineistoja, joita asiakkaat pitävät tärkeinä. Vuodesta 2003 digitaaliarkistoon on keskitetysti tallennettu kaikki Kansallisarkiston digitoitu aineisto. Kansallisarkiston digitaaliarkiston miljoonas digitoitu asiakirja on Suomen itsenäisyysjulistus.

Itsenäisyysjulistus suomeksi: http://digi.narc.fi/digi/julistus.ka
Itsenäisyysjulistus ruotsiksi: http://digi.narc.fi/digi/julistus_sv.ka

Itsenäisyysjulistus liittyy senaatin 4.12.1917 pitämään istuntoon, jossa senaatin talousosaston puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ilmoitti eduskunnalle käsiteltäviksi annettavat hallituksen esitykset. Ensimmäinen niistä oli ilmoitus Ståhlbergin perustuslakikomitean valmistelemasta esityksestä Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, "joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta". Samana päivänä on allekirjoitettu senaatin Suomen kansalle osoittama itsenäisyysjulistus, jonka sanamuoto on lähes Svinhufvudin eduskunnassa esittämän lausunnon mukainen. Tekstin oli laatinut senaattori E. N. Setälä.

Senaatti oli tarkoittanut itsenäisyysjulistuksen vain ilmoitusasiaksi, kuten 4.12. kävikin. Se asetti eduskunnan tapahtuneen tosiasian eteen pelätessään eripuraisuutta näin keskeisestä asiasta: sosiaalidemokraatit eivät olleet osallistuneet julistuksen laatimiseen. Porvarilliset eduskuntaryhmät tulivat 5.12. kuitenkin siihen tulokseen, että julistus vaatisi korkeimman valtiovallan, eduskunnan hyväksymisen. Näin itsenäisyysjulistus saisi paremmin kansainvälistä painoa. Tätä korostivat ne ulkovaltojen konsulit, joihin senaatti oli ottanut yhteyttä tiedottaessaan Suomen itsenäisyydestä ja pyytäessään sille tunnustusta.

Eduskunnan istunnossa torstaina 6.12.1917 esitettiin siten porvarillisten ryhmien nimissä senaattori Kyösti Kallion kirjoittama, Svinhufvudin ilmoitukseen liittyvä päätöslauselmaehdotus. Sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta edustaja Manner teki toisen ehdotuksen. Yhtäläisesti kummassakin ehdotuksessa lausuttiin periaate, että Suomi on riippumaton tasavalta. Mutta sosiaalidemokraatit korostivat sitä, että itsenäisyys oli toteutettava yhteistyössä Venäjän kanssa. Päätöslauselmaehdotuksista jouduttiin äänestämään - mitä senaatti oli pelännytkin. Porvarillisten ryhmien ehdotus voitti luvuin 100 - 88. Svinhufvudin niin sanottuna itsenäisyyssenaattina tunnetuksi tullut hallitus oli siten saanut oikeuden ryhtyä tarpeellisiksi ilmoittamiinsa toimenpiteisiin saattaakseen Suomen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Itsenäisyysjulistus on talletettu niteessä Suomen senaatin talousosaston päätöstaltion sarjassa.

Itsenäisyysjulistus on digitoitu erityisesti arkistokäyttöön tarkoitetulla skannerilla. Kuvan resoluutio on 300 dpi ja värinhallinnan avulla sävyt ovat saatu täsmäämään originaalin kanssa täyttäen Kansallisarkiston korkeat laatuvaatimukset. K ansallisarkiston käytetyin digitoitu aineisto on Suomen Asutuksen Yleisluettelo, joka muodostuu systemaattisesti kootuista, pitäjittäin ryhmitellyistä ja vuosittain etenevistä asutusta koskevista lähdetiedoista. Muusta aineistoista voidaan mainita muun muassa henkikirjat, sekä Carl Ludvig Engelin näyttävät rakennuspiirustukset.


--------------------------------------------------------------------------------

Lisätietoja itsenäisyysjulistuksesta antaa ylitarkastaja Taina Partanen, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 215.

Lisätietoja digitoinnista antaa kehittämispäällikkö István Kecskeméti,
Kansallisarkisto, puh. 050 567 5887.