11.09.2007

Väitös arkistollisista periaatteista ja kielitekojen säilytyksestä

VTM Pekka Henttosen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Records, rules and speech acts—Archival principles and preservation of speech acts (Asiakirjat, säännöt ja kieliteot — Arkistolliset periaatteet ja kielitekojen säilytys) tarkastetaan 29.9.2007 Tampereen yliopistossa. Henttonen on parhaillaan virkavapaalla Kansallisarkistosta.

Väitöskirjassa Henttonen tarkastelee asiakirjoja ja niiden säilyttämisessä noudatettuja arkistollisia periaatteita kielitekoteorian ja John R. Searlen ajatusten valossa. Hän osoittaa, että asiakirjojen säilyttäminen alkuperäisessä järjestyksessä toiminnassa syntyneinä kokonaisuuksina (ns. provenienssiperiaate) saattaa säilyttää käyttäjälle tietoa asiakirjalla tehdyn kieliteon eri tasoista ja komponenteista; asiakirjan paikka arkistossa voi kertoa esimerkiksi kieliteon tekijän, aiheen, johon kieliteko liittyy tai teon illokuution (päätös, käsky, jne.).

Väitöskirjassa esitetään myös, että asiakirjoissa tehdyillä kieliteoilla on yhteisiä piirteitä. Nämä selittävät sen, miksi tietojen säilyttäminen asiakirjojen kontekstista provenienssiperiaatteen avulla on tärkeää.

Asiakirjoiksi mielletään yleensä juridisesti merkittävät tai organisaatioiden toimintaan ja prosesseihin liittyvät dokumentit. Näissä dokumenteissa kieliteot muuttavat sitä, mikä on yhteiskunnassa tai organisaation tehtäviin liittyvässä roolissa pakollista, kiellettyä, sallittua tai toivottavaa.

"Yleensä asiakirjoiksi mielletään juridisesti merkittävät tai organisaatioiden toimintaan ja prosesseihin liittyvät dokumentit. Kieliteot näissä dokumenteissa muuttavat sitä, mikä on yhteiskunnassa tai organisaation tehtäviin liittyvässä roolissa pakollista, kiellettyä, sallittua tai toivottavaa. Muutokset tapahtuvat vain jos kieliteko tehdään oikeassa kontekstissa: esimerkiksi henkilön toimesta, joka on sen tekemiseen oikeutettu, tai henkilölle, jonka tehtäviin kuuluu reagoida tiedoksi tulleeseen asiaan. Jotta voidaan arvioida, mitä seurauksia kieliteolla on ollut, tai mitä seurauksia sillä olisi pitänyt olla, käyttäjän on voitava olla selvillä kontekstista. Asiakirja voi sisältää tästä jotain tietoa, mutta asiakirjan paikka arkistossa kertoo siitä silloinkin, kun dokumentin sisältö ei siitä kerro tai se on harhaanjohtava", Tampereen yliopiston tiedotteessa todetaan.

Vastaväittäjänä toimii Dr Edward Higgs (Essexin yliopisto, Englanti) ja kustoksena professori Pertti Vakkari.


--------------------------------------------------------------------------------

Lähde: Tampereen yliopisto

Lisätietoja: Pekka Henttonen, puh. 050 440 9645