28.06.2007

Jo runsaat 50 henkilöä on kertonut kokemuksistaan inkeriläisten karkotuksista

Vuoden 2007 alussa alkanut inkeriläisten palautuksiin keskittyvä Kansallisarkiston Kotiin karkotettavaksi -tutkimusprojekti on poikinut jo reilut 50 yhteydenottoa kansalaisilta. Kyse on toisaalta palautuksen kokeneiden inkerinsuomalaisten ja toisaalta kantasuomalaisten omakohtaisista muistelmista sekä perhearkistoista löytyvästä tietoudesta muistelmina, valokuvina ja viranomaisilta saatuina asiapapereina. ”Tämän tiedon tallentamisella on ymmärrettävistä syistä kova kiire. Projektissa haluammekin kiinnittää tähän seikkaan erityistä huomiota. Toivon, että vielä useammat ottaisivat projektiin yhteyttä ja kertoisivat kokemuksistaan”, projektin tutkija, tohtori Toivo Flink toteaa.

Inkeriläisten palautukset ovat eläneet heidän itsensä ja suomalaisten muistissa kohta 60 vuotta täysin omaa elämäänsä, jossa faktat ja kuulopuheet ovat muodostaneet monesti harhaan johtavan kuvan menneistä tapahtumista. Tämän Suomen Akatemian rahoittaman projektin tarkoituksena onkin selvittää Suomeen jatkosodan aikana siirrettyjen inkeriläisten palautuksia Neuvostoliittoon vuosina 1944 – 1945. Tutkimuksessa pyritään muodostamaan kokonaiskuva suomalaisten ja neuvostoliittolaisten viranomaisten toimista laajan, pääasiallisesti uuden tutkimustiedon varassa.

Valvontakomission aineisto merkittävää

Kansalaisten kokemusten ohella tärkeän kokonaisuuden muodostavat suomalaiset, lähinnä ulkoministeriön ja sisäasiainministeriön 1990-luvulta lähtien avautuneet arkistot. Molemmat ministeriöt olivat tiiviissä yhteistyössä Suomessa vuosina 1944 – 1947 toimineen liittoutuneiden Valvontakomission kanssa.

Arkistotutkimukset ovat päässeet hyvään vauhtiin, ja niistä saatava aineisto täydentyy jatkuvasti. Tutkimusprojekti on lähettänyt toimilupahakemuksen Moskovassa sijaitsevaan Venäjän ulkoministeriön arkistoon (AVP RI i RF) ja vastausta odotetaan heinäkuussa. Venäjän ulkoasianministeriön ei ole suinkaan ainoa projektia kiinnostava arkisto, vaan toiseksi merkittäväksi tietolähteeksi nousee Venäjän valtion arkisto Moskovassa (GARF). Tämän lisäksi useita arkistoja löytyy Pietarista, Petroskoista ja neljältä muulta Venäjän alueelta. Arkistotietoja tullaan hankkimaan myös muista maista.

Lisätietoja antaa projektin tutkija, tohtori Toivo Flink, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi, puhelin 050 5944 134


--------------------------------------------------------------------------------
Onko teillä muistoja inkeriläisten karkotuksista?
Muistinvaraista tietoa kootaan projektin nettisivuilla tarkoitukseen laadituilla haastattelulomakkeilla. Lomakkeita saa tilattua postitse suomen- ja venäjänkielisinä projektin toimistosta. Kysymyslistat löytyvät myös sähköisessä muodossa projektin kotisivuilta, josta niitä voi tulostaa paperille. Kysymyksiin voi vastata myös sähköisesti