Euroopan digitaalinen multimediakirjasto Europeana on avattu yleisölle. Internetin käyttäjät ympäri maailmaa löytävät nyt osoitteesta www.europeana.eu virtuaaliset kokoelmat, jotka sisältävät yli kaksi miljoonaa kirjaa, karttaa, äänitettä, valokuvaa, arkistodokumenttia, maalausta ja elokuvaa EU:n 27 jäsenvaltion kansalliskirjastojen ja kulttuurilaitosten kokoelmista.

Europeana tarjoaa uusia tapoja tutustua Euroopan kulttuuriperintöön: kaikki kirjallisuudesta, taiteesta, tieteestä, politiikasta, historiasta, arkkitehtuurista, musiikista tai elokuvasta kiinnostuneet voivat maksutta ja nopeasti tutustua Euroopan merkittävimpiin kokoelmiin ja mestariteoksiin yhdessä ja samassa virtuaalikirjastossa, jonka verkkoportaali toimii kaikilla EU-kielillä. Tämä on kuitenkin vasta alkua.

Vuonna 2010 Europeana tulee sisältämään miljoonia nimikkeitä, joissa Euroopan rikas kulttuuri on monimuotoisesti edustettuna, ja tarjoaa lisäksi interaktiivisia palveluja muun muassa erityisaiheisiin keskittyville käyttäjäryhmille. Vuosina 2009-2011 kirjastohankkeeseen osoitetaan vuosittain noin 2 miljoonan euron EU-rahoitus. Komissio suunnittelee myös yksityissektorin osallistumista Euroopan digitaalikirjaston laajentamiseen. Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 2007 suurella äänten enemmistöllä päätöslauselman, jolla se ilmaisi tukensa Euroopan digitaalikirjaston luomiselle.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi: "Europeana voi hyödyntää Euroopan kilpailuetuja viestintä ja verkkoteknologiassa Euroopan rikkaan kulttuuriperinnön hyväksi. Eurooppalaisilla on nyt käytettävissään suurten kokoelmien uskomattomat rikkaudet nopeasti ja helposti yhden ja saman portaalin kautta. Europeana on paljon enemmän kuin kirjasto: se voi inspiroida 2000-luvun eurooppalaiset yhtä luoviin saavutuksiin kuin innovatiiviset esi-isämme vaikkapa renessanssin aikoina. Mitä mahdollisuuksia Europeana tarjoaakaan opiskelijoille, taiteenystäville ja tutkijoille, jotka voivat hakea ja hyödyntää kaikkien EU-maiden kulttuuriaarteita! Kulttuuri on todellakin Euroopan yhdentymisen ytimessä."

"Europeana vie käyttäjänsä matkalle halki aikojen, yli rajojen ja uusiin ideoihin siitä, mitä kulttuurimme voi olla. Lisäksi se tuo ihmiset kosketuksiin historiansa kanssa ja interaktiivisten sivujen ja toimintojen avulla myös toistensa kanssa," totesi EU:n tietoyhteiskuntakomissaari Viviane Reding. "Kehotan nyt Euroopan kulttuurilaitoksia, kustantamoja ja teknologiayrityksiä rikastuttamaan Europeanaa digitaalisella aineistolla. Europeanasta tulisi tehdä interaktiivisen ja luovan osallistumisen tyyssija, jossa jokaisella on halutessaan mahdollisuus tuoda panoksensa Euroopan kulttuuriin ja jakaa se muiden kanssa. Tavoitteeni on, että vuonna 2010 Europeana käsittää ainakin 10 miljoonaa nimikettä."

Saksan kansalliskirjaston pääjohtaja ja Euroopan digitaalikirjastosäätiön – Europeanan taustaorganisaation – puheenjohtaja Elisabeth Niggemann lisäsi: "Europeana lisää kulttuurilaitosten relevanssia nk. Web 2.0 -sukupolvelle eli nuorille, jotka odottavat voivansa lukea tekstiä, nähdä videoita, kuulla ääntä ja katsoa kuvia samaan aikaan samassa paikassa. Europeana tarjoaa nuorille täydellisen multimediakokemuksen ja saattaa heidät siten kosketuksiin Euroopan nykyisen ja menneen kulttuurin kanssa."

Europeana mahdollistaa Euroopan kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoitujen kokoelmien selailun ja niistä tehtävät haut samalta sivustolta. Käyttäjät voivat siis tutkia aihepiirejä tarvitsematta hakea useita eri internetsivuja tai vierailla niillä.
Komission aloitteesta vuonna 2005 käynnistettyä Europeana-hanketta on kehitetty läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kansalliskirjastojen ja muiden kulttuurielinten kanssa sekä Euroopan parlamentin tuella. Europeanan kehittämisestä vastaavassa Euroopan digitaalikirjastosäätiössä ovat edustettuina Euroopan tärkeimmät kirjastoja, arkistoja, museoita ja kulttuurilaitoksia edustavat järjestöt. Europeana-portaalia hallinnoi Alankomaiden kansalliskirjasto (Koninklijke Bibliotheek).

Yli 1 000 kulttuurialan organisaatiota eri puolilta Eurooppaa on antanut aineistoa Europeanan käyttöön. Euroopan museot, kuten Pariisin Louvre ja Amsterdamin Rijksmuseum, ovat antaneet digitoituja maalauksia ja esineitä kokoelmistaan. Valtionarkistot ovat antaneet merkittävää kansallista asiakirja-aineistoa, ja Ranskan audiovisuaalialan kansallisarkisto Institut National de l’Audiovisuel antoi käyttöön 80 000 lähetystaltiointia 1900-luvulta ulottuen aina varhaiseen vuonna 1914 Ranskan taistelukentillä kuvattuun materiaaliin. Kansalliskirjastot ovat kaikkialta Euroopasta antaneet painettua aineistoa ja käsikirjoituksia, muun muassa digitoituja kopioita merkittävistä kirjoista, jotka toivat uusia ideoita maailmaan.

Digitaalikirjastoja koskevaan tutkimukseen on vuosina 2009-2010 saatavilla 69 miljoonaa euroa EU:n tutkimusohjelmista. Samalla kaudella kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelman tietoyhteiskuntaosiosta osoitetaan noin 50 miljoonaa euroa Euroopan kulttuuri ja tiedeperinnön saatavuuden parantamiseen.
Lisätietoja:

Europeanan kotisivu: http://www.europeana.eu/

http://ec.europa.eu/information_society/activities/digital_libraries/index_en.htm/

Press pack Europeana: http://ec.europa.eu/information_society/newsroom/cf/itemlongdetail.cfm?item_id=4505

Euroopan parlamentin 27. syyskuuta 2008 antama päätöslauselma "Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto" (esittelijä: Marie-Hélène Descamps) on saatavilla osoitteessa:
http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&language=EN&reference=P6-TA-2007-0416

Digitointia koskeva video:

EN: http://ec.europa.eu/avservices/video/video.cfm?sitelang=en&type=1

FR: http://ec.europa.eu/avservices/video/video.cfm?sitelang=fr&type=1
Taustaa:

Euroopan komissio käynnisti kulttuuriaineiston digitointiin ja verkkosaatavuuteen liittyvän työn jo vuonna 2000. Se rahoitti vuosina 2000–2005 tutkimushankkeita ja tuki yhteistyötä niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka halusivat tuoda kulttuuriperintönsä verkkoon.

Kesäkuussa 2005 komissaari Reding teki Euroopan digikirjastosta lippulaivahankkeen EU:n i2010-strategiassa, jonka tavoitteena on kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta (IP/05/643). Syyskuussa 2005 komissio hahmotteli toimenpiteet, joiden avulla Euroopan kulttuuri ja tiedeperintö voidaan tuoda kaikkien ulottuville (IP/05/1202). Kuluvan vuoden elokuussa komissio kehotti jäsenvaltioita vauhdittamaan toimiaan Europeanan käyttöön ottamiseksi muun muassa lisäämällä digitointiin käytettävää rahoitusta ja laatimalla selkeämmät arviot siitä, miten paljon materiaalia ne aikovat digitoida (IP/08/1255, MEMO/08/546).

Euroopan digitaalikirjastoon liittyvää komission työtä tuki korkean tason työryhmä, johon kuuluneet asiantuntijat edustivat niin julkista kuin yksityistäkin sektoria: kulttuurilaitoksia, tieto ja viestintäteknologiateollisuutta sekä oikeudenhaltijoita.