Muutamat tuhannet suomalaiset naiset seurustelivat jatkosodan ja Lapin sodan aikana ulkomaalaisten sotilaiden kanssa. Seurustelusuhteiden tuloksena naiset saivat noin 700 saksalaisen sotilaan lasta ja noin 200 neuvostosotavangin lasta. Tiedot on saatu Kansallisarkiston Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948 -hankkeessa.

Tutkimushankkeessa selvitettiin ulkomaalaisten sotilaiden lasten asemaa ja kerättiin tietoja saksalaisten sotilaiden, neuvostosotavankien, ulkomaalaisten vapaaehtoisten ja liittoutuneiden valvontakomission lapsista. Hankkeessa tutkittiin myös suomalaisten sotilaiden lapsia Itä-Karjalassa.

Seurustelu saksalaisen sotilaan kanssa toi sosiaalisen nousun

Saksalaisten sotilaiden kanssa seurusteli 3000–3500 suomalaista naista. Lapsista valtaosa syntyi Pohjois-Suomessa. Ensimmäiset lapset syntyivät vuonna 1941 ja viimeiset vuonna 1946. Suurin osa äideistä oli 20–25-vuotiaita, kansakoulutaustaisia naisia. Isät olivat etupäässä 25–30-vuotiaita aliupseereita, joilla oli vakiintunut asema sekä työelämässä että sotilasyksikössä.

Seurustelu esimiesasemassa olevan sotilaan kanssa tarjosi suomalaisille naisille väylän sosiaaliseen nousuun. Merkittävällä osalla isistä oli kuitenkin rinnakkainen suhde ja osalla jo omia lapsia Saksassa. Saksalaisen sotaväen poistuttua Suomesta äitien asema muuttui vaikeaksi ja monet luopuivat tilapäisesti avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsestaan. Eräät sijoittivat lapsensa pysyvästi adoptioperheeseen.

Parhaiten saksalaisten sotilaiden lapsista menestyivät hyvään adoptioperheeseen sijoitetut lapset. Hyvin suuri osa muista lapsista kärsi eriarvoisesta asemastaan.

Seurustelusta neuvostosotavangin kanssa vaiettiin

Maataloustöissä työskennelleiden neuvostosotavankien kanssa seurusteli noin 600 suomalaista naista. Seurustelu tapahtui yleensä salassa, sillä se rikkoi maatalousyhteisön normeja. Naisten ja lasten asema oli sotien jälkeen hyvin vaikea, ja yleensä äidit vaikenivat lapsensa isästä.

Saksalaisten ja neuvostosotavankien lisäksi suomalaiset naiset saivat noin sata lasta ulkomaalaisten vapaaehtoisten kanssa. Suomalaiset sotilaat saivat puolestaan jatkosodan aikana runsaat 800 lasta paikallisten naisten kanssa miehitetyssä Itä-Karjalassa.

Tutkimustulokset perustuvat arkisto- ja kirjallisuuslähteiden lisäksi ulkomaalaisten sotilaiden lapsilta kerättyyn aineistoon. Kansallisarkiston lähettämään kyselyyn vastasi kaikkiaan 73 saksalaisen sotilaan lasta ja 20 neuvostosotavangin lasta.

Hankkeesta on julkaistu kaksiosainen kirjateos ”Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940–1948”. Teos on luettavissa arkistolaitoksen verkkosivuilta.

Lisätietoja:
projektijohtaja Lars Westerlund, Kansallisarkisto,
puh. 050 362 5241
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi