Veteraanisukupolven asema 1960- ja 70-lukujen Suomessa oli Tammenlehvän Perinneliitto ry:n kolmannen historiaseminaarin aiheena. Kutsuvierasseminaari järjestettiin 16.3.2011 Kansallisarkiston päärakennuksessa.

Seminaari liittyy Tammenlehvän Perinneliiton ja Kansallisarkiston yhteiseen tutkimus- ja kirjoitushankkeeseen, jossa selvitetään viime sotien veteraanien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa aina 2000-luvulle saakka. Mittavan tutkimus- ja kirjoitustyön vaiheita selvitti dosentti Ari Uino, joka toimii hankkeen vetäjänä.

Kylmä sota muutti veteraanien asemaa

Dosentti Uino muistutti omassa alustuksessaan, että sodan karmaisevaisuudesta huolimatta nimenomaan sodasta selvinneet suomalaiset veteraanit osallistuivat rintamalta kotiin päästyään kansakunnan jälleenrakennustyöhön. Kylmä sota politisoi myös veteraanien asian, sillä vuotta myöhemmin Neuvostoliiton aloitteesta perustettiin antifasistinen Vastarintaliikkeiden kansainvälinen liitto ja 1956 Sotaveteraanikomitea.

Professori Seppo Hentilä pohti omassa esitelmässään ”Veteraanisukupolvi ulkopolitiikan puristuksessa”, joutuivatko veteraanit ulkopoliittisista syistä paitsioon Kekkosen ajan Suomessa.

Hentilän mielestä talvi- ja jatkosodan muistosta, jonka olennainen osa rintamamiehet ovat, on tullut yksi kansakunnan itsetunnon kulmakivistä. ”Kansainväliset vertailut tukevat käsitystä, jonka mukaan veteraanipolven asemaa ei Suomessa koskaan vakavasti kyseenalaistettu.”

Paljon puhuttu, vähän tutkittu

1960-luvun ilmiöt kuten uusvasemmistolaisuus ja pasifismi loivat tiedotusvälineissä kuilun sotaveteraanien ja nuorisosukupolvien väliin. Näin asia haluttiin ainakin nähdä, osin omana aikanaan ja myös myöhemmin, filosofian tohtori Katja Maria Miettunen pohti omassa esitelmässään.

1960-luvulla syntyi tilanne, osin median luomana, jossa sodan sukupolvet ja radikaalit asettuivat ja asetettiin vastakkain. ”Radikaalit kertovat modernisoineensa Suomen – edeltävä aika esitetään kaikin puolin tämän modernin Suomen vastakohtana”, Miettunen kertoi kiinnostuneille seminaarin osanottajille.

Seminaariin osallistuneet kirjailija Antti Tuuri ja Rintamaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Sulo Leivo nostivat molemmat esityksissään etusijalle veteraanit sodan eläneinä yksilöinä. Kirjailija Antti Tuuri kertoi Rukajärvi-aineiston keruun vaiheista. Veteraanien haastatteluista kertyi 10 000 liuskan arkisto, joka on SKS:n kansanrunousarkistossa kaikkien tutkijoiden käytettävissä.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Pertti Suominen, Tammenlehvän Perinneliitto ry, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@tammenlehva.fi