Arkistolaitoksen digitointitoiminnan tavoitteena on tuottaa yhä enemmän aineistoja sähköisessä muodossa verkkoon ja parantaa näin asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää aineistoja. Toukokuussa valmistuneessa arkistolaitoksen digitointistrategiassa esitetään linjaukset, joiden perusteella laitos suuntaa lähivuosina aineistojensa digitointia. Lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet - käytetyimmät asiakirjakokonaisuudet ovat ensisijaisia digitoitavia. Tällä hetkellä kysytyimpiä aineistoja ovat EK-Valpon arkisto sekä valtiorikosylioikeuden aktit.

Digitointi edistää myös asiakirjojen säilyvyyttä. Alkuperäiset asiakirjat säilyvät parempikuntoisina, kun tutkimuksessa voidaankin hyödyntää sähköisiä aineistoja originaaleja kuluttavan käsittelyn sijaan.

Paperisten asiakirjojen ohella digitoidaan kaikki arkistolaitoksen mikrofilmit. Aiemmin mikrofilmatusta materiaalista on tehty kopiot jokaista maakunta-arkistoa varten. Nykyisin tuore rullafilmi digitoidaan ja aineisto saadaan verkon kautta asiakkaiden käyttöön; näin tarpeeton mikrofilmien kopiointivaihe jää väliin.

”Mikrokuvaaminen on oleellinen osa digitointiprosessia”, kehittämispäällikkö István Kecskeméti toteaa. Digitointi mikrofilmirullalta on varsin nopeaa. Aiemmin mikrofilmattuun aineistoon kohdistuukin suurin digitointivolyymi.

Kaikkea julkista ei voi julkaista internetissä

Monet asiakkaista haluaisivat käyttää keskeisiä tietoaineistoja kotitietokoneiltaan. Kaikkea sähköistä aineistoa ei kuitenkaan ole mahdollista julkaista avoimessa verkossa.

”Moni asiakirja voidaan antaa julkisuuslain mukaan asiakkaiden käyttöön tutkijasaleissa, vaikka niiden käyttö vapaassa verkossa on henkilötietolain mukaan kiellettyä. Esimerkkinä voidaan mainita valtionrikosylioikeuden aktit sekä alle 125 vuotta nuoremmat henkikirjat. Tällaiseen aineistoon voi tutustua arkistolaitoksen toimipisteiden koneilta”, yksikön johtaja Markku Mäenpää muistuttaa.

Digitointistrategian yhteydessä on julkaistu myös digitointi- ja mikrokuvausohjelma, jossa kuvaillaan digitoitava aineisto. Digitointi jakautuu väri- ja harmaasävydigitointiin. Väridigitointi koskee lähinnä karttoja sekä Suomen asutuksen yleisluetteloa, harmaasävydigitoinnissa puolestaan keskitytään mikrofilmien digitointiin. Vuodessa karttoja digitoidaan noin 5000, Suomen asutuksen yleisluetteloa noin 30 000 sekä mikrofilmeiltä noin 250 000 tiedostoa.

Arkistolaitoksen digitointitoiminta on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Joulukuussa julkaistiin arkistolaitoksen miljoonas digitoitu asiakirja, Suomen 90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu itsenäisyysjulistus. Digitoitu aineisto löytyy internetistä arkistolaitoksen Digitaaliarkistosta osoitteesta http://digi.narc.fi/digi/.
Lisätietoja:

* yksikön johtaja Markku Mäenpää, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 249
* konservoinnin, digitoinnin ja mikrofilmauksen kehittämispäällikkö
István Kecskeméti, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 337
* sähköposti muotoa: etunimi.sukunimi@narc.fi