Suomi menetti toisessa maailmansodassa kaatuneina ja kadonneina ainakin 83 000 miestä. Lisäksi sota vaati 2000 siviiliuhria. Sodan vaikutukset heijastuivat sotilaiden lisäksi koko väestöön, kun kymmeniätuhansia jäi sotaleskiksi ja sotaorvoiksi. Lisäksi menetetyiltä alueilta yli 400 000 henkeä evakuoitiin muualle Suomeen. Raskaimman taakan saivat kantaa vuosina 1900–1925 syntyneet. Sodan sukupolvet saivat sodan lisäksi kantaa päävastuun myös maan jälleenrakentamisesta.

Veteraanijärjestöistä ensimmäisenä käynnistyi Sotainvalidien Veljesliiton toiminta elokuussa 1940. Suomen Sotaveteraaniliitto perustettiin Rintamiesten Asuntoliiton nimellä syyskuussa 1957. Rintamaveteraaniliitto perustettiin keväällä 1964 rintamaveteraanien etujärjestöksi ja Rintamanaisten liitto syksyllä 1980. Sosiaaliset kysymykset olivat keskeisiä veteraanijärjestöjen toiminnassa.

Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten liitto perustivat 24.4.2003 Tammenlehvän Perinneliiton vaalimaan Suomen vuosina 1939–1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinnettä. Kaikki Tammenlehvän Perinneliiton perustajaliitot ovat tallettaneet keskusjärjestönsä arkistot Kansallisarkistoon. Monien paikallisjärjestöjen ja yhdistysten arkistoja löytyy maakunta-arkistoissa ja kuntien arkistoissa. Nämä tallennetut aineistot ovat tärkeää lähdeaineistoa talvi- ja jatkosodan sekä veteraaneihin kohdistuvalle historiankirjoitukselle. Kansallisarkistossa esillä olevan näyttelyn tarkoituksena on antaa kuva siitä aineistosta, joka on tutkimukselle tarjolla.

Kansallisarkiston näyttely "Sodan sukupolvet. Veteraanien henkinen perintö" on avoinna 25.4.–31.8.2008 tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 11-16 sekä keskiviikkoisin klo 11–18. Lauantaisin ja sunnuntaisin näyttely on suljettu.

Näyttelyyn on vapaa pääsy. Ryhmiä voidaan edellä mainittujen aikojen lisäksi ottaa vastaan sopimuksen mukaan.
Lisätietoja:
ylitarkastaja Christina Forssell, puh. (09) 2285 2312
ylitarkastaja Kenth Sjöblom, puh. (09) 2285 2231