Kansallisarkiston kehittämispäällikkö István Kecskeméti väitteli perjantaina 28.3.2008 Jyväskylän yliopistossa. ”Papyruksesta megabitteihin: Arkisto- ja valokuvakokoelmien konservoinnin prosessin hallinta” -väitöskirja on toinen museologian väitös Suomessa ja ensimmäinen, jossa käsitellään itse konservointia. Vastaväittäjinä ovat dosentti Solveig Sjöberg-Pietarinen ja PhD John B. G. A. Havermans (Alankomaat) ja kustoksena professori Janne Vilkuna. Väitöstilaisuutta seurasi lähes satapäinen yleisö.

Konservointi on nuori poikkitieteellinen tieteenala, joka edistää aktiivisesti kulttuuriperinnön säilymistä. Kecskemétin väitöstutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää konservoinnin prosessia ja sen hallintaan tarvittavaa osaamista. Tutkimuksessa annetaan myös työkaluja konservointistrategioiden luomiseen. Tutkimuksessa konservoinnin prosessia tarkastellaan paperikonservoinnin - lähinnä arkisto- ja valokuvakokoelmien piiriin kuuluvien aineistojen - avulla.

Paperikonservointi on laaja alue, jonka esineistöä ovat muun muassa kirjat, arkistoaineisto, valokuvat, kolmiulotteinen paperitaide sekä digitaaliset tallenteet. Kenttä kattaa kaikki muistiorganisaatiot. Paperikonservointi ei ole vain esineistön, vaan myös informaation säilymisen turvaamista. Kirjallisen ja kuvallisen informaation ohella paperilla on myös esineellinen informaatioarvonsa.

Konservoinnin prosessi haltuun

Väitöstutkimuksessa on tarkennettu konservoinnin terminologiaa ja luotu malli konservoinnin prosessille.

Konservoinnin prosessi tulee ymmärtää laajana toimintana, joka johtaa kokoelmien säilyvyyden paranemiseen. Prosessi käsittää kaksitasoisen kokonaisuuden. Ensimmäisellä tasolla esineen materiaali- ja menetelmäanalyyseistä informaation ja merkityksen arvottamisen ja vauriokartoitusten kautta päädytään päätöksentekoon kohteen tai kokoelman teknisestä ja suojaavasta konservoinnista. Konservoinnin dokumentoinnilla talletetaan tiedot näistä vaiheista.

Toisella tasolla konservoinnin prosessin vaiheet yhdessä kokoelmanhallintapolitiikkojen kanssa antavat valmiuksia luoda konservointistrategioita, joilla varmennetaan kokoelmien säilyvyyden edellytykset.

Kokoelmanhallintapolitiikat ja konservointistrategiat vaikuttavat kokoelmien käyttöön ja turvallisuuteen. Strategioiden laadinnassa koulutetulla konservaattorilla on vastuu ja velvollisuus osallistua myös kokoelmanhallinnan päätöksentekoon yhdessä muistiorganisaatioiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksessa nostetaan korkeakoulutetun konservaattorin statusta muistiorganisaatioissa aiemmasta toteuttajasta alansa asiantuntijaksi ja vastuulliseksi päätöksentekijäksi.

Suomessa konservaattorikoulutuksessa haasteita

Tutkimuksessa todetaan, ettei kotimainen konservaattorikoulutus vastaa konservaattoreiden kattojärjestöjen suosituksia eikä ole Bolognan sopimuksen mukaista. Suomessa ”ylikoulutetaan” BA-tason ja ”alikoulutetaan” MA-tason konservaattoreita (YAMK tutkinto).

Kolmivuotisen BA-tason koulutuksen saaneita konservaattoreita kutsutaan yleisesti maailmalla konservaattoriteknikoiksi ja MA-tason koulutuksen saaneita konservaattoreiksi. Jälkimmäisillä on ammatilliset resurssit osallistua laitos- ja kokoelmatasolla konservointistrategioiden laadintaan. Suomessa tätä erottelua ei tehdä, vaan alemman ja ylemmän konservaattoritutkinnon suorittaneita kutsutaan konservaattoreiksi.

Konservaattoreiden ammattikunnan profiloituessa seuraava luonnollinen vaihe on konservoinnin eli ”konservointitieteen” saaminen yliopistolliseksi oppiaineeksi myös Suomessa, tutkimuksessa todetaan.
Lisätietoja antaa:
konservoinnin, digitoinnin ja mikrofilmauksen kehittämispäällikkö
István Kecskeméti, Kansallisarkisto, p. 040 500 2604 tai 050 5675887,
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi.

”Papyruksesta megabitteihin: Arkisto- ja valokuvakokoelmien konservoinnin prosessin hallinta" -teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 93, 318 s., Jyväskylä 2008, ISSN 1459-4323; 93 ISBN 978-951-39-3201-5. Teos on myös julkaistu julkaisusarjassa Arkistolaitoksen toimituksia 3, ISSN 1795-9683. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.

István Kecskeméti kirjoitti ylioppilaaksi Meilahden lukiosta vuonna 1980. Paperi- ja valokuvakonservaattorin tutkinnon hän suoritti Göteborgin yliopistossa 1996. Filosofian maisterin tutkinnon hän suoritti museologiassa Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. István Kecskeméti toimi vuosina 2000-2007 EVTEK Muotoiluinstituutissa paperikonservoinnin lehtorina ja linjanjohtajana. Syksystä 2007 lähtien hän on työskennellyt Kansallisarkistossa.