Ritarikuntien kanslia on tallettanut Kansallisarkistoon Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkiasiakirjoja ajalta 1919–1970. Arkistoaineistoa on kaikkiaan noin 33 hyllymetriä. Aineiston omistusoikeus ja päätösvalta käyttöluvista ja -ehdoista säilyvät ritarikunnilla. 

Aineisto koostuu aakkosittain järjestetystä henkilöhakukortistosta (myönnettyjen Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan kunniamerkkien henkilökortisto) ja varsinaisista kunniamerkkiasiakirjoista, joissa on yksittäisiä suomalaisia henkilöitä koskevia kunniamerkkiesityksiä liitteineen ja päätöksineen. 

Arkiston käyttömahdollisuudet 

Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntien Kansallisarkistoon tallettamien kunniamerkkiasiakirjojen käyttö on rajoitettua ja luvanvaraista. Päätösvalta aineiston luovuttamisesta tutkijoiden käyttöön on ritarikunnilla. Lupaa aineiston käyttämiselle on aina erikseen pyydettävä ritarikuntien hallitukselle osoitetulla vapaamuotoisella kirjallisella tai sähköisellä hakemuksella, jossa on perusteltava nähtäväksi haluttujen tietojen käyttötarkoitus. 

Lisätietoja:
ylitarkastaja Esa Huolman, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 213, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi

Ritarikuntien ja kunniamerkkien taustaa 

Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunta perustettiin valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheimin päätöksellä 28. tammikuuta 1919. Sen ohjesääntö vahvistettiin 16.5.1919. SVR:n kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille. Ritarikunta on sekä siviili- että sotilasritarikunta. Kunniamerkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. Kunniamerkkinauhat ovat väriltään siniset.

Kolmesta virallisesta ansioritarikunnastamme nuorin on Suomen Leijonan (SL) ritarikunta, joka perustettiin 11.9.1942. Sen Oskar Pihlin suunnittelemia kunniamerkkejä annetaan tunnustukseksi huomattavista siviili- ja sotilaallisista ansioista. SL:n risti on valkoiseksi emaloitu yrjönristi, jonka punaisessa keskiössä on vaakunaleijona. Nauhat ovat punaiset. 

SVR:n ja SL:n kunniamerkkejä voidaan myöntää myös ulkomaalaisille. SVR:n ja SL:n ritarikuntien suurmestarina on tasavallan presidentti, jolla yksin on oikeus kunniamerkkien antamiseen. Näillä kahdella ritarikunnalla on yhteinen hallitus, johon suurmestarin lisäksi kuuluu kansleri, varakansleri ja vähintään neljä jäsentä. Toimihenkilöinä ovat rahastonhoitaja ja kaksi sihteeriä.

 Kummallakin ritarikunnalla on suurristi, I luokan komentajamerkki, komentajamerkki, I luokan ritarimerkki ja ritarimerkki. SVR:n suurristi ketjuineen on erikoinen kunnianosoitus ja korkein suomalainen kunniamerkki, joka on suotu lähes yksinomaan valtionpäämiehille. Suurristi jalokivien ja miekkojen kera on myönnetty vain C. G. E. Mannerheimille 4.6.1944.

Arkistotalletuksen nyt tehneiden SVR:n ja SL:n ritarikuntien lisäksi maassamme on kolmas ansioritarikunta, Vapaudenristin ritarikunta. Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä myönnetään Suomen puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista sekä siviili- ja sotilashenkilöille ansiokkaasta toiminnasta Suomen maanpuolustuksen hyväksi. 

Suomessa on myös − kuten lähes kaikissa muissakin maissa − virallisten ritarikuntien kunniamerkkien ohella muita virallisia tai puolivirallisia ansioristejä ja -mitaleja sekä muistoristejä ja -mitaleja. Eri järjestöjen, yhdistysten ja yritysten myöntämät ansiomerkit ovat luonteeltaan epävirallisia tai yksityisiä. Niitä käytetään lähes ainoastaan asianomaisen yhteisön omissa tai sen edustaman alan tilaisuuksissa.

Lisätietoa ritarikunnista ja kunniamerkeistä: www.ritarikunnat.fi