Arkistolaitoksen kaikissa yksiköissä toteutettiin paperiaineiston kuntokartoitus vuosina 2008 ja 2009. Kartoitus on sekä menetelmänsä että tulosten laajuuden ja saatavuuden puolesta yksi maailman laajimmista.

Kuntokartoitus aloitettiin alkuvuodesta 2008 Kansallisarkistossa ja sitä jatkettiin maakunta-arkistoissa elokuusta 2008 eteenpäin. Kartoitus päättyi syyskuussa 2009. Arkistolaitoksessa ei ole aiemmin toteutettu laajaa ja systemaattista kuntokartoitusta.

Käytetty kuntokartoitusmenetelmä on aiempia arkistoissa ja kirjastoissa toteutettuja kuntokartoituksia laajempi. Kartoituksessa huomioitiin aineiston vauriotyypit ja vaurioitumisen määrä sekä arvioitiin erilaisia riskitekijöitä. Kartoituksen menetelmät suunniteltiin eri arkistoissa ja kirjastoissa aiemmin toteutettujen otantakuntokartoitusten pohjalta.

Kuntokartoituksen tavoitteena oli saada selkeä käsitys aineiston säilyvyyden tilasta, niihin kohdistuvista riskeistä sekä siitä, minkä tyyppisiä paperimateriaaleja arkistoissa säilytetään. Kartoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli parantaa aineiston säilymisen edellytyksiä puuttumalla riskitekijöihin sekä priorisoida huonokuntoista aineistoa tekniseen konservointiin, mikrokuvaukseen ja digitointiin.

Kuntokartoituksesta on ilmestynyt loppuraportti, jossa esitellään kartoituksen metodit, tietokanta hakuineen sekä keskeisimmät tulokset. Arkistolaitoksen henkilökunnan käytössä olevasta tietokannasta saa tarvittaessa loppuraportin tietoja yksityiskohtaisempia tilastoja sekä hakuja.

Loppuraportti ”Arkistolaitoksen paperiaineistojen kuntokartoitus - metodi ja tulokset” on ladattavissa arkistolaitoksen kotisivuilta osoitteesta:

http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/c-muut-julkaisut/#kuntokartoitus

Lisätietoja:
yksikön johtaja István Kecskeméti, Kansallisarkisto, puh. 050 567 5887, sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi