Akatemian rahoituksella Kansallisarkistossa vuoden 2007 alusta toiminut kolmevuotinen Kotiin karkotettavaksi -tutkimushanke on onnistunut saamaan käyttöönsä runsaasti arkistoaineistoa inkeriläisten palautuksista Suomesta Neuvostoliittoon vuoden 1944 jälkeen. Aineiston selvittely on nostanut keskeiseksi kysymyksen palautettujen ja Suomeen jääneiden inkerinsuomalaisten oikeudellisesta asemasta.

Sisäasiainministeriön siirtoväenosasto oli laatinut henkilöluettelot jatkosodan aikana Suomeen siirretyistä Neuvostoliiton kansalaisista. Väestönsiirroissa Suomeen saapuneiden siviilihenkilöiden määrä ylitti 63 000. Valtaosa heistä oli inkerinsuomalaisia.

Suomen solmittua välirauhan syyskuussa 1944 saapui maahan kenraalieversti Andrei Ždanovin johtama Liittoutuneiden valvontakomissio. Sen käynnistämien palautusten tuloksena siirrettiin Neuvostoliittoon vuosien 1944 – 1945 taitteessa yli 55 000 inkeriläistä. Odotuksistaan poiketen heidän sijoitettiin, käytännössä karkotettiin, Keski-Venäjälle Pihkovan, Novgorodin, Jaroslavlin ja Tverin hallinnollisille alueille. Paluu, kuten Suomeen saapuminenkin, oli muodollisesti vapaaehtoista.

Kaikki eivät palanneet. Tänne jääneet asuivat uusittavien oleskelulupien varassa. Pieni osa maahan jäämispäätöksen tehneistä sai kansalaisuuden avioliiton kautta. Suomen ulkoasianministeriö toimitti Valvontakomissiolle tämän pyynnöstä sisäasiainministeriön siirtoväenasiain laatimat luettelot vuonna 1946. Ne sisälsivät runsaat 3200 nimeä, mukana Suomen kansalaisuuden saaneet.

Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan poistuivat Valvontakomission viimeiset jäsenet Suomesta syyskuun lopussa 1947. Venäjän lähetystö oli pyytänyt vuonna 1952 Suomen ulkoasiainministeriöltä luettelot niistä, jotka lähetystön mukaan ”eivät olleet vielä palanneet Neuvostoliittoon”. Luettelot annettiin vuonna 1953. Venäjäksi lääneittäin laaditut luettelot sisälsivät runsaan 6 500 henkilön tiedot.

Uusi tutkimusaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella Suomeen jatkosodan jälkeen jääneiden inkerinsuomalaisten oikeusturvaa Suomen ja Neuvostoliiton aikansa lainsäädännön viitekehyksessä. Samalla tarjoutuu tilaisuus pohtia inkeriläisten asemaa kansainvälisen oikeuden kontekstissa.

Lisätietoja antaa projektin tutkija, tohtori Toivo Flink,

sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi, puhelin 050 5944 134

Tutkimusaiheeseen liittyvää tietoa kaivataan lisää

Kotiin karkotettavaksi -tutkimushanke kerää muistitietoja inkeriläisiltä ja inkeriläisiä tunteneilta suomalaisilta. Hankkeen internet-sivuilta löytyy tarkoitukseen laadittuja haastattelulomakkeita. Kysymyksiin voi vastata sähköisesti tai ne voi tulostaa paperille. Lomakkeita voi myös tilata postitse suomen- ja venäjänkielisinä projektin toimistosta. Otamme vastaan muutakin aiheeseen liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja, muistelmia, valokuvia, viranomaisten asianomaisille myöntämiä asiapapereita yms.

Kotiin karkoitettavaksi -hankkeen internetsivut.