Maa- ja metsätalousministeriö luovutti syyskuussa 2008 Kansallisarkistoon ministeriön hallussa olleet tyyppitalopiirustukset. Piirustukset on digitoitu osana opetusministeriön erillismäärärahan turvin rahoittamaa digitointihanketta. Piirustusaineisto käsittää lähes 2000 kappaletta Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA), Sosiaaliministeriön, Asutushallituksen, Maatalousministeriön Asutusasiainosaston (ASO) ja Maatalousseurojen Keskusliiton erilaisia virkatalo-, asuinrakennus-, sauna- ja tuotantorakennuspiirustuksia. Tyyppitalopiirustusten aineisto koostuu suomalaisille hyvin keskeisestä teollisesti tuotetusta rakennuskannasta. Tyyppitalomalleista ehkä tunnetuin on rintamamiestalo, joka syntyi talvi- ja jatkosodan jälkeen ratkaisuksi asuntotarpeeseen. Lisäksi aineisto sisältää tuntemattomien julkaisijoiden rakennuspiirustuksia ja luonnoksia pääasiassa 1940- ja 1950-luvuilta (suunnittelijoina mm. Heikki Siikonen) sekä Myyntiyhdistys Puutalon omakotitalopiirustuksia 1950-luvun lopulta ja 1960-luvun alusta (ns. ROK-omakotitalot, tehdasvalmisteiset, levy-/runkorakenteiset puutalot).

Avaa piirustus (pdf)

Aineiston käyttömahdollisuudet

Piirustuskokoelma on vapaasti asiakkaiden käytettävissä sähköisessä muodossa Kansallisarkiston digitaaliarkistossa.

Alkuperäisiä piirustuksia ei toimiteta tutkijasaliin. Piirustuksien luettelotiedot löytyvät kokonaisuudessaan myös arkistolaitoksen Vakka-tietokannasta.

Kokoelmaan kuuluu lisäksi pieni määrä digitoimattomia julkaisuja (Ig-arkistosarja) sekä Suomen arkkitehtiliiton asevelitalojen piirustukset (Ia-arkistosarja, joka tullaan digitoimaan tulevaisuudessa). Nämä aineistot ovat tilattavissa Rauhankadun tutkijasaliin Rauhankadun tutkijasalipäivystyksen kautta.

Lisätietoja:
Ylitarkastaja Niko Mäkinen, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 301, 050 567 5885
Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi

Rakennussuunnittelun ja -piirustusten historiaa

Vuonna 1917 asetuksella perustettu Asutushallitus aloitti toimintansa vuonna 1918 Östen Elfvingin johdolla. Seuraavana vuonna sille siirrettiin aiemmin maaherroille kuuluneet tehtävät valtion virkatalojen ja niistä muodostettujen pää- ja kantatilojen asuttamisessa ja viljelyksessä. Asutushallitus lakkautettiin ja sen tehtävät siirrettiin maatalousministeriöön vuonna 1938. Uudelleen asutushallitus perustettiin vuonna 1959. Kansallisarkiston kokoelmissa on Asutushallituksen perintönä pääasiassa virkatalojen piirustuksia vuosilta 1918–1937. Mukana on myös muutamia tuotantorakennuksia.   

Suomen Arkkitehtiliitossa (SAFA) huolestuttiin talvisodan jälkeen jälleenrakentamisen laadusta ja arkkitehtien roolista siinä. SAFA perusti vuonna 1940 komitean, johtajanaan Alvar Aalto, jonka tehtävänä oli jälleenrakennustyön tarkkailu. Vuonna 1942 SAFA perusti Jälleenrakennustoimiston, joka kehittyi valtion avulla toimivaksi arkkitehtien jälleenrakennustyön keskustoimistoksi.

Jälleenrakennustoimistoon kuului Suunnitteluapu, jonka tehtävänä oli koordinoida vapaaehtoistyöhön ilmoittautuneiden arkkitehtien työtä. Suunnitteluapu valmisti vuonna 1942 suunnitelmat asevelitaloista takaisin vallattuun Karjalaan. Näiden tyyppipiirustusten pohjalta kenttäarmeijan joukko-osastoissa rakennettiin ensimmäisenä vuonna lähes 1000 hirsistä talokehikkoa. Nämä tyypit edustivat äärimmäistä rationalismia. Tyyppien ulkomuoto on suunniteltu soveltuvaksi erityisesti Karjalaan ja eroaa näin muista tyyppitaloista.

Sosiaaliministeriötä voi pitää uranuurtajana asutuskeskusten tyyppipiirustusten julkaisijana. Yhteistyö arkkitehti Kaj Englundin kanssa tuotti vuosina 1941–1945 kymmeniä kaupunkiasumiseen tarkoitettuja tyyppitalopiirrutuksia. Tyyppitalot olivat moderneja perheasuntoja, jotka erosivat ulkonäkönsä osalta perinteisestä rakennuskannasta.

Maatalousministeriön Asutusasiainosasto (ASO) oli maaseudun rakennus- ja asutustoiminnan keskeinen toimeenpaneva ja valvova elin. ASO:n alaiselle Maatalousseurojen Keskusliitolle jäi puolestaan käytännön suunnittelutyö sekä toteuttaminen. Vuonna 1959 lakkautetun ASO:n tehtävänä oli muun muassa sijoittaa ja asuttaa sodassa menetettyjen alueiden väestö.

Tärkeä sysäys taloteollisuudelle ja standardoinnille olivat pientalojen tyyppipiirustuskilpailut vuonna 1939. Kilpailuja järjestettiin kahdet sekä Sosiaaliministeriön että ASO:n järjestäminä. Ehdotuksia tuli parisataa ja käytännössä sotien jälkeiset tyyppitalomallistot perustuivat näihin kilpailuratkaisuihin. Suunnittelukilpailun pohjalta ASO julkaisi 23 tyyppitaloa sisältäneen ”Maaseudun pienasuntojen tyyppipiirustusten valintavihon”. Julkaisukuntoon piirustukset viimeisteli ASO:n pääarkkitehti Urho Orola ja arkkitehti Saara Kivikanervo. Toteutuneet asunnot ovat suorakaiteen muotoisia ja pinta-alaltaan pieniä.