Kansallisarkisto on digitoinut kokonaisuudessaan niin sanotut Senaatin kartastot. Kartastot löytyvät digitaaliarkistosta hakusanoilla Senaatin kartasto (maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto) ja venäläiset topografikartat (Sörnäisten toimipisteen kokoelma).

Yksityiskohtaisia maastonkorkeuksia koskevia tietoja sisältävien karttojen eli topografisten karttojen laatiminen ja valmistus oli autonomian ajalla keskitetty Venäjän sotilasviranomaisille. Topografiset kartat olivat sotilaallisen merkityksensä vuoksi salassa pidettäviä. Suomessa Venäjän armeijan topografijoukot kartoittivat suurin piirtein linjan Pori - Käkisalmi eteläpuolisen osan vuosina 1870 - 1907 mittakaavassa 1:21 000.

Tavoitteena oli valmistaa siitä pienennetty kartasto mittakaavaan 1:42 000. Suomen valtio osallistui kartoituskustannuksiin ja sai sen vuoksi kaksi valokuvajäljennöstä kustakin alkuperäiskartaston lehdestä (1:21 000), ja niistä muodostettiin kaksi identtistä karttasarjaa, joita on myöhemmin alettu kutsua Senaatin kartastoiksi.

Toinen kartastoista sijoitettiin Senaatin sotilastoimituskuntaan ja sittemmin maanviljelystoimituskuntaan ja toinen silloiseen maanmittausylihallitukseen. Kartat värjättiin käsin vesiväreillä ja samalla ne pohjustettiin kankaalla. Väritykseltään kartastot poikkeavat selvästi toisistaan: maanmittausylihallituksessa olleet kartat on värjätty venäläisen kartoitustavan mukaisin värein, kun taas toisen kartaston kartat noudattavat suomalaiselle kartanvalmistukselle tyypillistä värivalikoimaa. Kartastoihin tehtiin myös sisällöllisiä korjauksia ja täydennyksiä, minkä vuoksi ne eivät ole siltäkään osin keskenään aivan samanlaisia.

Alkuperäiset Senaatin kartastot käsittivät kumpikin 471 lehteä. Maanmittausylihallituksessa kartaston yhteyteen liitettiin eräitä lisälehtiä, minkä vuoksi se on alueellisesti toista kartastoa laajempi. Jatkosodan jälkeen jouduttiin uuden rajan taakse jäänyttä Karjalaa koskevat kartaston lehdet luovuttamaan Neuvostoliittoon liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta.

Mikäli tietyllä karttalehdellä oli alueita uuden rajan molemmilta puolilta, leikattiin Senaatin kartatkin rajalinjaa myöten kahtia ja itäinen puoli luovutettiin vaaditulla tavalla. Luovutusvaatimus täytettiin molempien kartastojen kohdalla, ja sen seurauksena alkuperäisten kartastojen lehtiluku supistui 365:een.

Maanmittausylihallituksessa alun perin ollut kartasto on Kansallisarkistossa sijoitettu osaksi Maanmittaushallituksen historiallista kartta-arkistoa. Senaatin sotilastoimituskunnassa ollut kartasto kuuluu puolestaan Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen karttakokoelmiin.

Digitointi on toteutettu Kansallisarkistossa arkistolaitoksen digitointisuositusten mukaisesti.

Lisätietoja digitoinnista: yksikönjohtaja Istvan Kecskemeti, Kansallisarkisto,
puh. (09) 228 52 337

Lisätietoja aineistoista:
ylitarkastaja Ville Kajanne, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 208 ja
tutkija Ville Vuolle, Kansallisarkisto / Sörnäisten toimipiste, puh. (09) 228 52 537

Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi.