Uutta! Tiedote 3/2009 (28.8.2009):

• Ensimmäinen tutkimusraportti ilmestynyt: ”Saksan ja Unkarin kansalaisten sekä heidän suomalaisten puolisoidensa internointi 1944–1947”
• Itsemurhan tehneiden sotilaiden omaiset
• Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa

Tiedote 2/2009, 2.6.2009
Tiedote 1/2009, 24.3.2009
Tiedote 1/2008, 31.10.2008
Tiedote 2/2008, 9.12.2008

Kansallisarkiston Internoidut-tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää Suomen toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina toteuttamia internointeja. Hankkeessa arvioidaan internointien oikeudellisia ja hallinnollisia perusteita sekä selvitetään mahdollisuutta korvauksen maksamiseksi internointien kohteeksi joutuneille henkilöille.

Hankkeen toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa projektinjohtaja, FT Lars Westerlund. Hankkeessa työskentelee lisäksi erikoistutkija, Ph.D. Niklas Jensen-Eriksen.

Hankkeen kesto on 1.9.2008 - 31.12.2009.

Ohjausryhmä:

• pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto (puheenjohtaja)
• professori Henrik Meinander, Helsingin yliopiston historian laitos
• johtaja, dosentti Pia Letto-Vanamo, Helsingin yliopiston Kansainvälisen talousoikeuden instituutti
• hallintojohtaja Anitta Hämäläinen, Kansallisarkisto
• projektinjohtaja Lars Westerlund, Kansallisarkisto
• YTM Gunvor Brettschneider, internointien kohteeksi joutuneiden henkilöiden edustaja
• erikoistutkija Niklas Jensen-Eriksen, Kansallisarkisto (sihteeri)

Lisätietoja: projektinjohtaja Lars Westerlund, mp. 050 433 7344
sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi

Entisiä internoituja haastatellaan

Tutkimusavustaja YTK Paula Uhlenius kokoaa muistelmatietoja vuosien 1944–47 internoinneista haastattamalla entisiä internoituja ja keräämällä tietoja heistä.

Tarkoitusta varten on laadittu kyselykaavake, joka antaa keräilytoiminnalle järjestelmällisen rakenteen. Odotuksena on, että haastattelujen ja tietojen keräilytoiminnan tuloksena syntyy laajahko muistitietoaineisto. Koottu aineisto jää Kansallisarkistoon ja se on hankkeen päättymisen jälkeen Kansallisarkiston asiakkaiden käytettävissä, elleivät haastatellut aseta käyttörajoituksia.

Itsemurhan tehneiden sotilaiden omaisten asema

Tutkimusavustaja HuK Heidi Mustajoki tutkii sotavuosina itsemurhan tehneiden sotilaiden omaisten asemaa.

Oman käden kautta kuoli yhteensä runsaat 800 sotilasta. Itsemurhista 136 liittyy talvisotaan, 651 jatkosotaan ja tämän hetken tiedon mukaan noin 30 Lapin sotaan. Em. luvut ovat kuitenkin vähimmäismääriä, sillä itsemurhien toteaminen ja tilastointi ei ollut aukotonta.

Erilaiset sotatilanteet näkyvät itsemurhatilastoissa. Sotien aktiivisissa hyökkäys- ja
puolustusvaiheissa itsemurhatapaukset kasautuivat samoihin joukkoihin ja
useimmiten nämä joukot taistelivat etulinjassa. Rauhallisempien vaiheiden aikana
itsemurhat esiintyivät tasaisemmin eri toimialueilla.