Unesco Maailman muisti

   

Suomen Kansallinen komitea

 
 

 
 
     
 

Kansallisen Maailman muisti -rekisterin kriteerit

Kansainväliseen Maailman muisti -rekisteriin on koottu asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä, jota kansainvälinen International Advisory Committee on suositellut ja jonka Unescon pääjohtaja on hyväksynyt, todettuaan sen vastaavan maailmanlaajuiselle merkitykselle ja merkittävälle yleismaailmalliselle arvolle asetettuja valintakriteereitä.

Rekisteriin otettavat kohteet ovat dokumentteja, joissa on analoginen tai digitaalinen tallennusmuoto ja -väline sekä sisältö, joka voi olla merkkejä, tekstiä, kuvia, liikkuvaa kuvaa tai ääntä. Kohteen sisällöllä ja tallennusvälineellä voi olla tärkeitä esteettisiä, kulttuurisia tai teknisiä ominaispiirteitä.

Asiakirjallinen ja kirjallinen kulttuuriperintö käsittää yksittäisiä dokumentteja tai niiden muodostamia kokonaisuuksia, joiden säilymisellä on merkittävää ja pysyvää arvoa yhteisölle, kulttuurille, kansakunnalle, valtiolle tai koko ihmiskunnalle. Rekisteriin otettavat kohteet voivat siis olla esimerkiksi arkistoaineistoja, asiakirja-, julkaisu-, kuva- tai äänitekokoelmia tai näiden muodostamia kokonaisuuksia tai yksittäisiä kulttuuriperintöä edustavia dokumentteja.

Kansalliseen maailman muisti -rekisteriin kootaan kansallisesti merkittävää asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä, joka voi olla erilaisten organisaatioiden, yhteisöjen tai joissain tapauksissa yksityishenkilöiden hallussa. Myös kohteita, jotka ovat alueellisesti, kansainvälisesti tai maailmanlaajuisesti merkittäviä, voidaan esittää ensin kansalliseen rekisteriin. Kansalliseen maailman muisti -rekisteriin päästäkseen kohteen on täytettävä kansallisen rekisterin kriteerit, jotka on esitelty ohessa.

Valintaprosessi

Kansallinen Maailman muisti -komitea ottaa käsiteltäväkseen esityksiä kansalliseen rekisteriin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Esityksen voi tehdä yhteisö tai organisaatio. Esitykset toimitetaan esityspohjalla, joka on saatavilla Maailman muisti -komitean kotisivuilta. Aikataulu löytyy myös samasta yhteydestä. Esityksiä käsitellään jokaisesta kriteeristön osatekijän näkökulmasta ja päämääränä on selvittää, onko esityksellä sellaista kansallista merkitystä, että se voidaan ottaa osaksi Kansallista maailman muisti -rekisteriä. Valitut kohteet liitetään esittelyineen Kansallisen Maailman muisti -komitean kotisivuille.

Arviointiperusteet

Kriteerien arviointi on vertailevaa ja suhteellista. Mitään ehdotonta, yksiselitteistä kulttuurisen merkittävyyden mittaria ei ole, vaan valinta perustuu aina laajempaan arviointiin ja vertailuun aikaisemmin hyväksyttyjen ja hylättyjen kohteiden kanssa. Rekisteriin valinnan tulee perustua kohteen omien ansioiden arviointiin suhteessa valintakriteereihin.

Ensimmäinen kriteeri – autenttisuus

Kohteen on ensiksi läpäistävä autenttisuuden kriteeri. Kohteen provenienssin on oltava tunnettu, tunnistettavissa ja ehjä. Se ei saa olla kopio tai väärennös.

Toinen kriteeri – ainutlaatuisuus ja korvaamattomuus

Kohteen häviäminen tai turmeltuminen köyhdyttäisi Suomen kulttuuriperintöä. Kohde saattaa olla lajinsa ainoita vastaavanlaisia edustajia. Kohteella on täytynyt olla suuri vaikutus historiallisessa yhteydessään.

Kolmas kriteeri – kulttuurinen merkitys

Kohteen kulttuurisen merkityksen tulee täyttää yksi tai useampi alla luetelluista kriteereistä. Koska merkittävyys on suhteellista, kriteerien täyttyminen käy parhaiten selville vertaamalla niitä rekisteriin jo hyväksyttyihin kohteisiin.

 

  • Aika eli historiallinen yhteys – Kohde voi erityisesti tuoda esiin jonkin tietyn yhteiskunnallisen tai kulttuurisen ajanjakson. Kohde voi heijastaa erityisellä tavalla käännekohtaa tai merkittävää yhteiskunnallista tai kulttuurista muutosta tai uuden ajan alkua, eli se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kohteen ikä ei ole itsessään valintakriteeri.
  • Paikka eli alueellinen merkitys – Kohteen laadintapaikalla on suuri vaikutus kohteen merkittävyyden arvioinnissa. Kohde voi liittyä kansallisen historian tai kulttuurihistorian kannalta tärkeään paikkaan tai paikka on vaikuttanut merkittävästi tapahtumiin tai ilmiöihin, joita kohteessa kuvataan. Kohde voi kuvata myös historiallisia paikkoja, ympäristöjä tai instituutioita, joita ei ole enää olemassa.
  • Ihmiset eli kansallinen, kansakunnallinen merkitys tai yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhteys – Kohde voi ilmentää suuria kansallisia, yhteiskunnallisia tai kulttuurisia muutosvaiheita. Se voi myös heijastaa yksittäisten ihmisten tai ryhmien merkitystä.
  • Aihe tai teema – Kohteen sisältö voi edustaa merkittävää kehitystä tieteen, politiikan, aatteiden, urheilun tai taiteiden alalta.
  • Muoto ja tyyli – Kohteella voi olla huomattavaa esteettistä, kielellistä tai tyylillistä arvoa. Se voi olla myös tyyppiesimerkki esityksestä, tallennusvälineestä tai hävinneestä tai häviämässä olevasta tallennusmuodosta tai -tavasta.

Muita huomioon otettavia seikkoja

  • Harvinaisuus – Onko kohde sisältönsä tai esimerkiksi muotonsa kautta harvinainen säilynyt esimerkki ajastaan tai tyypistään?
  • Eheys – Onko kohde mahdollisimman eheä, kokonainen ja alkuperäisen kaltaisena säilynyt tallennusmuodon fyysiset rajoitukset huomioon ottaen?
  • Uhanalaisuus – Onko kohde turvassa vai kohdistuuko siihen jotakin ulkoista tai sisäistä uhkaa?
  • Hallinta- ja säilytyssuunnitelma – Onko olemassa suunnitelma, jossa huomioidaan kohteen merkittävyys, suojelutarve, säilyttäminen ja käytettävyys/saavutettavuus?