Saatavilla olevat julkaisumme

Voit tilata Kansallisarkiston julkaisuja sähköpostitse osoitteesta kirjaamo@arkisto.fi. Voit myös ostaa julkaisuja suoraan Kansallisarkiston toimistosta (Rauhankatu 17, Helsinki) arkisin klo 12-15.

Kaikkiin laskutettaviin palveluihin lisätään toimitusmaksu 11,50/14,26 euroa. Hinnoittelu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen nro 1064/2013.

Uusimpia julkaisujamme

Pro Finlandia 3. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självständighet

Suomi kulki omaa tietään tultuaan vuonna 1809 liitetyksi autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Samaan aikaan syveni kuitenkin myös ymmärrys niistä tekijöistä, jotka yhdistivät Suomea Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Lait ja oikeusjärjestelmä, luterilainen usko, kulttuuri ja tiede sekä ruotsin kieli loivat luontevan pohjan yhteyksille. Kansallisarkiston teossarjan kolmannessa osassa tarkastellaan pohjoismaisten suhteiden vaikutusta Suomen itsenäistymiskehitykseen. Skandinavismi, uudistuva kulttuuriajattelu, pohjoismainen sosiaalidemokratia ja monipuolinen järjestötason yhteistyö muokkasivat yhteiskuntia ja vahvistivat niiden välisiä siteitä.

Teos on kolmas osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100-hanketta.

Suomen arkistolaitos 200 vuotta - Arkivverket i Finland 200 år

Suomen arkistolaitos syntyi Venäjän ja Ruotsin solmiman Haminan rauhansopimuksen 1809 perusteella. Suomea koskevat aineistot tuli siirtää Ruotsista Suomen suuriruhtinaskunnan viranomaisten käyttöön. Suomen arkistolaitoksen syntymäpäivä on 25.11.2016, jolloin Suomen senaatin yhteyteen sijoitettu arkisto sai ensimmäisen virkansa.

Senaatin arkistosta tuli vuonna 1859 yleisölle avoin valtionarkisto, joka palveli hallinnon lisäksi tutkimusta ja kansalaisia. Vuonna 1994 sen suomenkielinen nimi muuttui Kansallisarkistoksi. Toiminta laajentui 1920-luvulla valtakunnalliseksi, kun keskeisiin kaupunkeihin perustettiin maakunta-arkistoja. Vuonna 2012 saamelaisyhteisö sai Inariin oman, Kansallisarkiston alaisen Saamelaisarkiston.

Asiakirjahallinta on 1990-luvulta lähtien muuttunut sähköiseksi. Vanhoja aineistoja digitoidaan, jotta ne olisivat helpommin asiakkaiden käytettävissä. Arkistolaitoksesta on tullut sähköisen asiakirjahallinnan johtava osaaja, joka edistää uusia tapoja julkisen tiedon monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Tässä teoksessa tarkastellaan Suomen arkistolaitoksen toimintaa 200 vuoden aikana.

Kleion pauloissa

Arkistoyhdistyksen julkaisuja  11.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2014. 319 s.

Kleion pauloissa on valtionarkistonhoitaja Jussi Nuortevalle omistettu juhlakirja hänen täyttäessään 60 vuotta. Teoksen artikkelit käsittelevät monipuolisesti kirjoja ja kirjailijoita, yliopistoyhteisön historiaa ja arkistojen toimintaa viime vuosikymmenen aikana. Suomen keskiaikaista kulttuuria valaistaan osittain myös poikkitieteellisestä näkökulmasta.

Kirjan kirjoittajat ovat alansa kärkinimiä, jotka käsittelevät aiheensa tuoreiden tutkimustulosten pohjalta.

Teoksen lopussa oleva Jussi Nuortevan bibliografia osoittaa, että juhlakirjan teemat liittyvät läheisesti hänen toimintaansa valtionarkistonhoitajana, tutkijana ja hallintomiehenä.

Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa

Toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. 304 s.

Heraldiikan ja vaakunatutkimuksen perusteos tarkastelee vaakunoiden käyttöä ja kehitystä aina 1200-luvun sineteistä moderneihin porvarisvaakunoihin. Teos tarjoaa paitsi uusinta tietoa Suomessa käytetyistä henkilö- ja sukuvaakunoista myös uusia näkökulmia niiden tutkimukseen niin historian, taidehistorian, arkeologian kuin genealogiankin aloilta. Erilaisia lähestymistapoja esitellessään se toimii myös metodioppaana. Kirjassa on värikuvat yli 300 vaakunasta, ja se sisältää sanaston ja englanninkieliset tiivistelmät artikkeleista.

Teoksen aihepiirin kirjo ulottuu Turun linnanpäällikkö Lyder van Kyrenin vaakunasinetistä jalkaväenkenraali Aarne Sihvon vaakunaan, Fleming-suvun vaakunan legendaarisesta alkuperästä Ramsay-suvun vaakunan skotlantilaisiin juuriin ja Mannerheim-sukujen vaakunoiden syntyvaiheista presidentti Tarja Halosen vaakunaan.

Kotiin karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon 1944–1955

Historiallisia tutkimuksia 251/Kansallisarkisto
Arkistolaitoksen toimituksia 10
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2010.

Suomeen siirrettiin jatkosodan aikana saksalaisten miehittämältä Leningradin alueelta yhteensä yli 63 000 inkeriläissiviiliä, valtaosa heistä naisia ja alle 15-vuotiaita lapsia.

Ensimmäinen kokonaisesitys sodanjälkeisistä tapahtumista pohtii, miksi Suomen päättäjät halusivat sisällyttää välirauhansopimuksen 10. artiklaan kohdan, joka antoi inkeriläisille mahdollisuuden jäädä Suomeen tai palata Neuvostoliittoon.

Tutkimuksessa otetaan kantaa niin siirtojen kuin palaamisen syihin sekä valotetaan inkerinsuomalaisten pakoa Ruotsiin jatkosodan jälkeisinä vuosina. Niin ikään teoksessa tarkastellaan uuden aineiston perusteella inkerinsuomalaisten aktiivien toimintaa Suomessa 1920?1950-luvulla osana suomalaista heimotoimintaa.

Vanhan Suomen arkistot

Toimittaneet Eljas Orrman & Jyrki Paaskoski.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1835.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012. 400 s.

Vanhan Suomen arkistot on kattava esitys Uudenkaupungin ja Turun rauhansopimuksissa 1721 ja 1743 Venäjään liitettyjen ja Suomen suuriruhtinaskuntaan 1811 yhdistettyjen alueiden eli Vanhan Suomen hallintohistoriasta. Teos sisältää hallintohistoriallisen kokonaisesityksen Vanhan Suomen hallinnosta sekä virastokohtaiset selvitykset alueen viranomaisorganisaatioista ja niiden arkistoihin sisältyvistä asiakirja-aineistoista.