Hyppää pääsisältöön

Saatavilla olevat julkaisumme

Voit tilata Kansallisarkiston julkaisuja sähköpostitse osoitteesta kirjaamo@arkisto.fi. Voit myös ostaa julkaisuja suoraan Kansallisarkiston toimistosta (Rauhankatu 17, Helsinki) arkisin klo 12-15.

Kaikkiin laskutettaviin palveluihin lisätään toimitusmaksu 11,50/14,26 euroa. Hinnoittelu perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen nro 1281/2016.

Uusimpia julkaisujamme

Pro Finlandia 3. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självständighet

Pro Finlandia 3. Suomen tie itsenäisyyteen. Finlands väg till självständighet

Suomi kulki omaa tietään tultuaan vuonna 1809 liitetyksi autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikuntaan. Samaan aikaan syveni kuitenkin myös ymmärrys niistä tekijöistä, jotka yhdistivät Suomea Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Lait ja oikeusjärjestelmä, luterilainen usko, kulttuuri ja tiede sekä ruotsin kieli loivat luontevan pohjan yhteyksille. Kansallisarkiston teossarjan kolmannessa osassa tarkastellaan pohjoismaisten suhteiden vaikutusta Suomen itsenäistymiskehitykseen. Skandinavismi, uudistuva kulttuuriajattelu, pohjoismainen sosiaalidemokratia ja monipuolinen järjestötason yhteistyö muokkasivat yhteiskuntia ja vahvistivat niiden välisiä siteitä.

Teos on kolmas osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100-hanketta.

Suomen arkistolaitos 200 vuotta - Arkivverket i Finland 200 år

Suomen arkistolaitos 200 vuotta - Arkivverket i Finland 200 år

Suomen arkistolaitos syntyi Venäjän ja Ruotsin solmiman Haminan rauhansopimuksen 1809 perusteella. Suomea koskevat aineistot tuli siirtää Ruotsista Suomen suuriruhtinaskunnan viranomaisten käyttöön. Suomen arkistolaitos syntyi 25.11.1816, jolloin Suomen senaatin yhteyteen sijoitettu arkisto sai ensimmäisen virkansa.

Senaatin arkistosta tuli vuonna 1859 yleisölle avoin valtionarkisto, joka palveli hallinnon lisäksi tutkimusta ja kansalaisia. Vuonna 1994 sen suomenkielinen nimi muuttui Kansallisarkistoksi. Toiminta laajentui 1920-luvulla valtakunnalliseksi, kun keskeisiin kaupunkeihin perustettiin maakunta-arkistoja. Vuonna 2012 saamelaisyhteisö sai Inariin oman, Kansallisarkiston alaisen Saamelaisarkiston.

Asiakirjahallinta on 1990-luvulta lähtien muuttunut sähköiseksi. Vanhoja aineistoja digitoidaan, jotta ne olisivat helpommin asiakkaiden käytettävissä. Arkistolaitoksesta on tullut sähköisen asiakirjahallinnan johtava osaaja, joka edistää uusia tapoja julkisen tiedon monipuoliseksi hyödyntämiseksi. Tässä teoksessa tarkastellaan Suomen arkistolaitoksen toimintaa 200 vuoden aikana.

Pro Finlandia 4. Suomen tie itsenäisyyteen.

Suomen suuriruhtinaskunta sai vahvan autonomian, kun se liitettiin Venäjän yhteyteen 1809. Suomi säilytti Ruotsin vallan ajan lait, uskonnon ja kielen, mutta Venäjä tarjosi suuria mahdollisuuksia. Ne paransivat Suomen taloutta ja tarjosivat työtä kymmenille tuhansille suomalaisille. Autonomian loppuaikaa leimasi kamppailu Suomen aseman säilyttämiseksi ja levottomuuksien lisääntyminen Venäjällä.

Kansallisarkiston teossarjan neljännessä osassa tarkastellaan Suomea osana hajoavaa Venäjän keisarikuntaa. Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ja sen saavuttivat myös keisarikuntaan kuuluneet Puola, Viro, Latvia ja Liettua. Jokainen niistä löysi oman tiensä suvereenina valtiona.

 

Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa

Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa

Toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. 304 s.

Heraldiikan ja vaakunatutkimuksen perusteos tarkastelee vaakunoiden käyttöä ja kehitystä aina 1200-luvun sineteistä moderneihin porvarisvaakunoihin. Teos tarjoaa paitsi uusinta tietoa Suomessa käytetyistä henkilö- ja sukuvaakunoista myös uusia näkökulmia niiden tutkimukseen niin historian, taidehistorian, arkeologian kuin genealogiankin aloilta. Erilaisia lähestymistapoja esitellessään se toimii myös metodioppaana. Kirjassa on värikuvat yli 300 vaakunasta, ja se sisältää sanaston ja englanninkieliset tiivistelmät artikkeleista.

Teoksen aihepiirin kirjo ulottuu Turun linnanpäällikkö Lyder van Kyrenin vaakunasinetistä jalkaväenkenraali Aarne Sihvon vaakunaan, Fleming-suvun vaakunan legendaarisesta alkuperästä Ramsay-suvun vaakunan skotlantilaisiin juuriin ja Mannerheim-sukujen vaakunoiden syntyvaiheista presidentti Tarja Halosen vaakunaan.

Nikolai Gerard – Suomen unohdettu kenraalikuvernööri

Vain harva suomalainen tietää, kuka oli Nikolai Gerard. Hänen virkakautensa Suomen kenraalikuvernöörinä kesti vain runsaat kaksi vuotta, joulukuusta 1905 helmikuuhun 1908. Tuo aika oli myrskyisä Suomen historiassa. Gerard suhtautui myönteisesti Suomen autonomiaan ja puolusti sitä Venäjällä voimistuneita valtapyrkimyksiä vastaan. Siksi hänet lopulta siirrettiin syrjään tehtävästään.

Kenraalikuvernööri Gerardin aikana Suomessa toteutettiin kansainvälisesti radikaali eduskuntauudistus 1906–1907. Häntä työllistivät myös Viaporin kapina 1906 ja kärjistyvät yhteiskunnalliset vastakkaisuudet.

Nikolai Gerard kirjoitti yli sadan sivun laajuiset muistelmat ajastaan Suomen kenraalikuvernöörinä. Ne jäivät kuitenkin julkaisematta. Tämä teos kertoo nyt yli sadan vuoden kuluttua kenraalikuvernööri Gerardin oman näkemyksen Suomen tärkeistä vuosista 1905–1908.

 

Vanhan Suomen arkistot

Vanhan Suomen arkistot

Toimittaneet Eljas Orrman & Jyrki Paaskoski.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1835.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012. 400 s.

Vanhan Suomen arkistot on kattava esitys Uudenkaupungin ja Turun rauhansopimuksissa 1721 ja 1743 Venäjään liitettyjen ja Suomen suuriruhtinaskuntaan 1811 yhdistettyjen alueiden eli Vanhan Suomen hallintohistoriasta. Teos sisältää hallintohistoriallisen kokonaisesityksen Vanhan Suomen hallinnosta sekä virastokohtaiset selvitykset alueen viranomaisorganisaatioista ja niiden arkistoihin sisältyvistä asiakirja-aineistoista.