Digitoinnin eteneminen vuonna 2012
Tällä verkkosivulla kerrotaan digitoinnin etenemisestä arkistolaitoksessa. Sivua päivitetään noin kahden viikon välein.
Vuonna 2009 digitoitiin opetusministeriön erillismäärärahalla 3,75 miljoonaa asiakirjaa lähinnä mikrofilmeiltä. Lisätietoja hankkeesta on saatavilla sen sivuilla. Vuoden 2010 digitointihankkeessa digitoitiin määrällisesti eniten vanhimpia kirkonkirja-aineistoja, mutta myös useita karttakokoelmia.
Digitoidut aineistot löytyvät Digitaaliarkistosta.
Digitointiohjelma vuodelle 2012
Digitointiohjelma 2012 on julkaistu 1.11.2011. Ohjelma on päivitetty 7.2.2012
Vuonna 2012 arkistolaitoksen digitointitoiminta keskittyy mm. seuraaviin laajoihin kokonaisuuksiin:
- Aiemmissa hankkeissa digitoimattomat kirkonkirja-aineistot, digitointi alkuperäisistä
- Saamelaisalueen aineistot
- Senaatin aineistot
- Historialliset karttakokoelmat
- Läänintilit ja henkikirjat
- Maistraattien rakennuspiirustukset
Tätä sivua päivittää Kansallisarkiston arkistotekninen yksikkö.
Sivua on viimeksi päivitetty 16.5.2012
Vuonna 2012 digitoitavat aineistot:
1.1 Senaatin aineistot
1.2. Saamelaisalueen viranomaisten ja muiden toimijoiden arkistot
1.3. EK-Valpon henkilömapi
1.4. Läänintilit
1.5. Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat
1.6. Kenraalikuvernöörin arkisto
2.1. Maanmittaushallituksen Uudistusarkisto
2.2. Rakennushallituksen II ja III piirustuskokoelma
2.3. Yleiskartat
2.4. Maanmittaushallituksen alue- ja rajakartat
2.5. Puolustusministeriön rakennusosaston luovutetun Karjalan sotilaskohteiden piirustukset
2.6. Oulun läänin maanmittauskonttorin kanslian arkisto
3.1. Helsingin raastuvanoikeuden arkisto
3.2. EK Valpon henkilökortit
3.3. Sotavankilaitoksen vankikortit
3.4. Suomen Punaisen ristin sotavankitoimiston kortistot
1. Sidokset ja aktit
1.1. Senaatin aineistot
Senaatin aineistoja digitoidaan vuosina 2011-2013 alkuperäisistä asiakirjoista ja mikrofilmeiltä. 125 vuotta nuorempi aineisto on näyttörajoitettua, ja vanhempi aineisto on vapaasti saatavana Digitaaliarkistosta. Lisätietoja Portissa.
DIGITOIDUT AINEISTOT:
1. Senaatin oikeusosasto, anomus- ja valitusdiaarit 1809-1917
Anomus- ja valitusdiaarien digitointi käynnistyi huhtikuussa 2011 ja valmistui kesäkuussa 2011. Vuosilta 1809-1917 aineistoa on yhteensä 118 arkistoyksikköä. Hakemistot anomus- ja valitusdiaareihin (vuodet 1811-1917, 98 sidosta) digitoitiin maaliskuussa 2011.
2. Senaatin talousosasto, Valitusdiaareja (1898-1918)
Digitointi käynnistyy joulukuussa 2011 ja valmistui helmikuussa 2012
3. Senaatin perintökirjaluettelot (1877-1927)
Annettujen perintökirjojen luettelot digitoitu aiemmin. Lahjoitusmaatiloille annettujen perintökirjojen digitointi valmistui helmikuussa 2012.
4. Senaatin kamaritoimituskunnan arkisto, paloviinasopimusten diaarit (1842-43)
5. Senaatin kamarikonttori, Tilastotiedot kylvöstä, sadosta ja karjasta (1881-89)
Digitointi käynnistyi maaliskuussa 2012. 14.5. digitointi valmis.
DIGITOINTI KÄYNNISSÄ 2012:
6. Senaatin talousosaston registraatinkonttori, Keisarin käskykirjeet Ee (1809-1917)
Maaliskuussa digitoitu Ee:1, 1809-12. Sarjan loput digitoidaan syksyllä 2012.
7. Senaatin mikrokuvattuja aineistoja ryhdytään digitoimaan syksyllä 2012:
Senaatin oikeusosasto, Da päätöstaltiot
Senaatin oikeusosasto, Dc tuomiotaltiot (1810-1917)
Senaatin kamarikonttorin arkisto; Aa kirjediaarit, Ab lähetediaarit, Ac tilidiaarit
Senaatin kamaritoimituskunnan arkisto; Aa Kirjediaarit, Ab Anomusdiaarit, Ac Ruotsista siirrettyjen asioiden diaarit ja Ad Valitusdiaarit
1.2. Saamelaisalueen viranomaisten ja muiden toimijoiden arkistot
Inariin avataan vuoden 2012 alussa Saamelaisarkisto, joka on osa arkistolaitosta. Se vastaa saamelaisalueen asiakirjallisen kulttuurin kehittämisestä ja saamelaisalueen viranomaisaineistojen ja yksityisaineistojen pysyvästä säilyttämisestä.
Saamelaisalueen (Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Sodankylän pohjoisosat) viranomaisten arkistoista on toistaiseksi digitoitu arkistolaitoksessa vain pieni osa, kuten alla olevasta luettelosta ilmenee. Lisäksi on syytä huomata, että näiden viranomaisarkistojen asiakirjat ja tiedot eivät koske pelkästään saamelaisia.
Seuraavat arkistot on digitoitu:
- Enontekiön, Inarin, Paatsjoen ortodoksisen, Petsamon, Petsamon ortodoksisen, Sodankylän ja Utsjoen seurakunnat
- Sattasniemen paliskunta
- Sodankylän pohjoinen, läntinen, itäinen ja eteläinen nimismiespiiri
- Utsjoen nimismiespiiri
- Kolttakylän arkisto
Arkistoja, joita digitoidaan vuonna 2012:
- Enontekiön nimismiespiiri
- Petsamon nimismiespiiri
- Sodankylän nimismiespiiri
- Inarin nimismiespiiri
1.3. EK-Valpon henkilömapit
Kansallisarkisto on mikrokuvannut vuodesta 2008 alkaen Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin alkuperäisiä henkilömappeja. Mikrofilmeistä ei ole tehty käyttöfilmejä, vaan mikrofilmit on digitoitu laatukriteerien mukaisesti harmaasävyisinä. Vuonna 2011 siirryttiin digitoimaan suoraan alkuperäisiä henkilömappeja. Alla olevasta listasta voi seurata digitoinnin etenemistä. Digitointi on lähes valmis, muutama henkilömappi puuttuu. Digitoitu aineisto on käytettävissä arkistolaitoksen kaikissa tutkijasaleissa sisäverkossa. Alkuperäiset asiakirjat ovat käyttökiellossa. Lisätietoja Portissa.
EK-Valpo henkilömapit 31.1.2012:
2-5446 (valmis kokonaisuus), 10.002-11.141a, 11.142-11.165, 11.167-11.186, 11.189b-11.578
A1-A11.607 (valmis kokonaisuus)
Näyttörajoituksen vuoksi nähtävillä vain arkistolaitoksen tutkijasalien tietokoneilla.
1.4. Läänintilit 1635-1808
Ruotsin valtakunta jakaantui lääneihin vähitellen 1600-luvulla. Lääninhallinto vahvistettiin vuoden 1634 hallitusmuodossa. Suomeen luovutetut Ruotsin vallan aikaiset tiliasiakirjat on järjestetty kahteen osaan, voudintileihin eli vanhempaan tilikirjasarjaan (1537—1634) ja läänintileihin eli nuorempaan tilikirjasarjaan (1635—1808). Voudintilit on digitoitu vuonna 2009.
Läänintilit koostuvat Suomea koskevista tiliasiakirjoista vuosilta 1635—1808. Pääosa asiakirjoista on järjestetty lääneittäin ryhmiin 1600—1700-luvun läänijaon mukaisesti. Läänien vuosittaiset tiliasiakirjat sisältävät läänintilikirjan, maakirjan ja tositekirjan sekä henkikirjan. Näistä läänintilikirja on varsinainen tiliasiakirja ja muut ovat siihen liittyviä tositteita. Lisätietoja Portista.
Läänintileistä osa on mikrofilmattu. Mikrofilmirullia on yhteensä lähes 2400 rullaa. Digitointi käynnistyi mikrokuvatuista aineistoista kesäkuussa 2011 ja jatkuu ainakin kesälle 2012. Mikrofilmatut läänintilit digitoidaan systemaattisesti alkaen rullasta LT1.
8.5.2012 mennessä 830 arkistoyksikköä on digitoitu, pdf-tiedosto digitoinnin etenemisestä
Läänintilit ovat yleensä huomattavan paksuja sisältäen usein yli 1000 aukeamaa eli jaksoa. Käytettävyyden helpottamiseksi digitoitaviin läänintileihin laaditaan hakemistot digitoinnin yhteydessä. Hakemistoja syötetään Digitaaliarkistoon elokuusta 2011 alkaen.
1.5. Raastuvanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat
Raastuvan- ja kämnerinoikeuksien renovoituja tuomiokirjoja 1600-1700 luvuilta on ryhdytty digitoimaan mikrofilmeiltä joulukuusta 2011 lähtien. Lisätietoja Portista. Mikrofilmatut aineistot saatiin digitoitua maaliskuussa 2012, jonka jälkeen digitointi on jatkunut alkuperäisistä asiakirjoista.
Seuraavat tuomiokunnat on digitoitu 11.5.2012 mennessä (1737 arkistoyksikköä digitoitu, kokonaismäärä 1848 arkistoyksikköä):
Hamina 1654-1727 (valmis)
Helsinki 1622-1809 (valmis)
Hämeenlinna 1666-1728 (valmis)
Kajaani 1659-1792 (1-28)
Kokkola 1650-1745 (1-28)
Kristiinankaupunki 1664-1775 (1-50)
Lappeenranta 1723-1739 (valmis)
Loviisa 1748-1808 (valmis)
Naantali 1660-1808 (valmis)
Narva 1685-1700 (valmis)
Nevanlinna 1684-1699 (valmis)
Oulu 1640-1781 (1-36)
Pietarsaari 1660-1749 (1-63)
Pori 1622-1809 (valmis)
Porvoo 1622-1807 (valmis)
Raahe 1668-1777 (1-44)
Rauma 1624-1809 (valmis)
Sortavala 1673-1706 (valmis)
Tammisaari 1650-1809 (valmis)
Turku 1640-1808 (1-306)
Uusikaarlepyy 1660-1749 (1-43)
Uusikaupunki 1650-1807 (valmis)
Vaasa 1650-1783 (1-119)
Viipuri 1622-1708 (valmis)
1.6. Kenraalikuvernöörinkanslian arkisto
Yleiset aktiluettelot Bb:1-71, 1809-1909, digitointi käynnistynyt maaliskuussa 2012
11.4.2012 digitointi valmis (kokonaismäärä 71 arkistoyksikköä)
2. Kartat ja piirustukset
2.1. Maanmittaushallituksen Uudistusarkisto
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittaustoimituksissa syntyneitä renovoituja eli puhtaaksipiirrettyjä maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja. Niihin kuuluu jakokirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja sekä muita asiakirjoja. Asiakirjat on laadittu karttojen kokoisille kartonki- tai paperipohjille. Uudistusarkistoon kuuluvat myös 1600-luvun karttakirjat eli maakirjakartat tai geometriset maakirjakartat.
Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää noin 750 000 asiakirjaa. Arkistossa on aineistoa 1600-luvulta 1900-luvulle. Se on suurin Kansallisarkistossa säilytettävä karttakokoelma. Uudistusarkisto on järjestetty lääneittäin, kunnittain, kylittäin ja toimituksittain.
Uudistuskartat ja -asiakirjat ovat käsin valmistettuja jäljennöksiä maanmittausasiakirjoista. Maanmittaustoimitusten lainvoimainen lopputulos on selvitettävä ensisijassa alkuperäisten karttojen ja asiakirjojen perusteella. Alkuperäisiä karttoja ja asiakirjoja säilytetään Maanmittauslaitoksen Arkistokeskuksessa. Lisätietoja Portissa.
Vuoden 2010 digitointihankkeen aikana Uudistuskarttoja ryhdyttiin syöttämään VAKKA-arkistotietokantaan. Syöttö jatkuu vuoden 2012 aikana.
Seuraavien läänien ja kuntien osalta aineistoviitetiedot on syötetty VAKKA-arkistotietokantaan:
- Turun ja Porin lääni: Ahlainen – Naantali mlk
- Uudenmaan lääni kokonaan
- Viipurin lääni kokonaan
- Hämeen lääni kokonaan
- Vaasan lääni kokonaan
- Mikkelin lääni kokonaan
- Kuopion lääni kokonaan
- Kymen lääni kokonaan
- Pohjois-Karjalan lääni kokonaan
- Lapin lääni: Alatornio – Sodankylä
- Ahvenanmaan maakunta kokonaan
- Keski-Suomen lääni puuttuu
- Oulun lääni: Alavieska - Lumijoki
Uudistuskarttojen ja -asiakirjojen systemaattinen digitointi on käynnistynyt Turun ja Porin läänin alueelta kunnittain aakkosjärjestyksessä.
Uudistuskarttojen digitointi on kokonaan valmis seuraavissa kunnissa:
TURUN JA PORIN LÄÄNI: Ahlainen, Alastaro, Angelniemi, Askainen, Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Halikko, Hiittinen, Hinnerjoki, Honkajoki, Honkilahti, Houtskari, Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Iniö, Jämijärvi, Kaarina, Kakskerta, Kalanti, Kankaanpää, Karinainen, Karjala, Karkku, Karuna, Karvia, Kauvatsa, Keikyä, Kemiö, Kihniö, Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Koski, Kullaa.
UUDENMAAN LÄÄNI: Kerava, Lohjan kauppala, Loviisa, Porvoo, Tammisaari
Aineisto käytettävissä ainoastaan digitaalisena, alkuperäiset käyttökiellossa.
Uudistuskarttojen valmistelu ja systemaattinen digitointi etenee seuraavissa kunnissa:
TURUN JA PORIN LÄÄNI: Harjavalta, Ikaalisten maalaiskunta, Korppoo
UUDENMAAN LÄÄNI: Hanko, Hyvinkään kauppala, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Porvoon maalaiskunta, Pukkila
HÄMEEN LÄÄNI: Asikkala
Valmistelussa olevien aineistojen käyttö on rajoitettua.
Uudistuskarttoja on digitoitu yksittäisiä arkistoyksiköitä seuraavista kunnista:
TURUN JA PORIN LÄÄNI: Lieto, Turku.
UUDENMAAN LÄÄNI: Espoo, Helsingin maalaiskunta, Karjaan mlk, Kirkkonummi, Lohjan mlk, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Snappertuna, Tammisaaren mlk, Tenhola, Tuusula.
HÄMEEN LÄÄNI: Hausjärvi, Jokioinen, Kalvola, Kuhmalahti, Loppi, Luopioinen, Mänttä, Pälkäne, Riihimäki, Tammela, Virrat, Ylöjärvi
MIKKELIN LÄÄNI: Hartola, Mäntyharju, Pieksämäen mlk, Sysmä
KYMEN LÄÄNI: Jaala
VAASAN LÄÄNI: Bergö, Jalasjärvi, Halsua, Himanka, Isojoki, Kälviä, Lapväärtti
OULUN LÄÄNI: Haapavesi, Kalajoki
KUOPION LÄÄNI: Lapinlahti
VIIPURIN LÄÄNI: Hiitola, Kivennapa, Käkisalmi, Lappee, Lappeenranta, Lumivaara, Luumäki, Miehikkälä, Sakkola, Suomenniemi, Säkkijärvi, Vahviala, Vehkalahti
AHVENANMAAN MAAKUNTA: Jomala, Lemland, Lumparland, Sund
LAPIN LÄÄNI: Alatornio, Karunki, Kemi mlk, Salla, Simo
POHJOIS-KARJALAN LÄÄNI: Kitee
Aineistoa on digitoitu 64.400 tiedostoa (14.5.2012).
Digitointi on aloitettu syksyllä 2010 ja jatkuu vuosina 2011-2015.
2.2.Rakennushallituksen II piirustuskokoelma
Rakennushallituksen piirustukset II -kokoelma sisältää erityisesti julkista rakennustoimintaa dokumentoivia arkkitehtipiirustuksia autonomian ajan alusta alkaen. Aineisto on jaettu sarjoihin kuten kirkolliset rakennukset, kulttuurirakennukset, hallinnolliset rakennukset jne. Lisätietoja Portissa.
Sarjat Ia - Ic (kirkolliset, kulttuuri- ja hallinnolliset rakennukset) on digitoitu kokonaisuudessaan marraskuussa 2011.
Vuonna 2012 digitointi jatkuu Rakennushallituksen II piirustuskokoelman sarjoilla:
Id Opetusalan rakennukset
Ie Sairaanhoidon ja sosiaalihuollon rakennukset
If Matkailu- urheilu- ja virkistysrakennukset
Ig Maanpuolustuslaitoksen rakennukset
Ih Liikennerakennukset
Ii Muut rakennukset
Ik Kartat ja muut piirustukset
2.3. Yleiskartat
Digitointi käynnistynyt maaliskuussa 2012
2.4. Maanmittaushallituksen alue- ja rajakartat
Kartat ovat maantieteellisiä alue- tai rajakarttoja eri puolilta Suomea sekä metsätaloudellisia erikoiskarttoja ns. Vanhan Suomen alueelta vuosilta 1650-1842.
Digitointi käynnistynyt huhtikuussa 2012
2.5. Puolustusministeriön rakennusosaston luovutetun Karjalan sotilaskohteiden piirustukset
Digitointi käynnistynyt toukokuussa 2012.
2.6. Oulun läänin maanmittauskonttorin kanslian arkisto
Haapajärven, Hyrynsalmen ja Iin kartat. Digitointi käynnistynyt toukokuussa 2012.
3. Kortistot
3.1. Helsingin raastuvanoikeuden arkisto
Joulukuusta 2011 lähtien on digitoitu seuraavia Helsingin raastuvanoikeuden arkiston kortistoja. Aineistot ovat näyttörajoitettuja. Koko aineisto on digitoitu (31.1.2012). Lisätietoja Portista.
Avioehtoasiain kortisto Akb:1-17, digitoitu joulukuussa 2011
Perukirjakortisto Ap:5–47, digitoitu tammikuussa 2012
Kuolleeksijulistamiskortisto Av:1–10, digitoitu tammikuussa 2012
Ottolapsikortisto Ax:1–3, digitoitu tammikuussa 2012
Testamenttikortisto Ay:1–32, digitoitu tammikuussa 2012
3.2. EK Valpon henkilökortit
Valpon henkilökorttiarkiston pääosasto, digitoitu kokonaisuudessaan
Turun osaston henkilökortit, digitoinnissa maaliskuussa 2012
Lisätietoja Portissa.
3.3. Sotavankilaitos
Sotavankilaitos oli tilapäinen vankilaorganisaatio, joka johti ja valvoi punavangeille perustettuja vankileirejä kansalaissodan jälkeen. Lisätietoja Portissa.
Vankikortistot, digitoinnissa maaliskuussa 2012
3.4. Suomen Punainen Risti, sotavankitoimisto
Suomen Punainen Risti perusti joulukuussa 1939 sotavankitoimiston, jonka tehtävänä oli koota tietoja talvisodan ja myöhemmin myös jatkosodan sotavangeista. Toimisto perustettiin Geneven vuoden 1929 sotavankien kohtelua koskeneen yleissopimuksen perusteella. Lisätietoa Portissa.
Talvisodan sotavankikortit, digitointi valmistui maaliskuussa 2012
Jatkosodan sotavankikortit, digitointi käynnistyi huhtikuussa 2012