Asiakirjallisen kulttuuriperinnön käyttöön saattaminen
Säilymisen turvaaminen
Arkistorakentaminen ja säilytystilan hallinta
Käytettävyyden edistäminen
Tietopalvelut
Näkyvyyden ja tunnettuuden edistäminen
Kirjasto- ja informaatiopalvelut
Säilymisen turvaaminen
Aineistojen säilyminen on turvattu kaikki arkistolaitoksen yksiköt kattavaan kuntokartoitukseen perustuvalla konservoinnin, digitoinnin ja mikrokuvauksen toimenpideohjelmalla. Säilytyksen toimintatapoja ja menetelmiä kehitetään yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. Varautumista katastrofitilanteisiin tehostetaan.
Arkistolaitos vastaa sähköisten aineistojen vastaanoton ja säilyttämisen prosesseista. Säilyttämisen teknologiaympäristö ja ohjelmisto-osaaminen on ulkoistettu.
Sähköisten aineistojen säilytys muodostaa pysyvän menoerän arkistolaitoksen talousarviossa.
Arkistonmuodostajia tuetaan valtionhallinnon keskitetyillä järjestämis- ja kunnostamisprojekteilla, mikäli niiden toteuttamiseen myönnetään tarvittava rahoitus.
Arkistolaitoksessa oli vuoden 2010 alussa pysyvästi säilytettävänä yli 180 hyllykilometriä asiakirja-aineistoja ja noin 1,7 miljoonaa karttaa ja piirustusta kahdeksalta vuosisadalta. Aineistojen materiaalit ja kunto vaihtelevat suuresti. Tulevina vuosina toteutettavat suuret asiakirjasiirrot edellyttävät arkistolaitokseen siirrettävien aineistojen kunnon ja järjestämistason nykyistä tarkempaa ennakoivaa varmistamista.
Arkistolaitoksen analogisen aineiston säilyminen turvataan strategiakauden alussa loppuun saatettuun kuntokartoitukseen perustuvalla konservoinnin, digitoinnin ja mikrokuvauksen toimenpideohjelmalla, jossa huomioidaan aineiston käsittely, suojaaminen ja säilytystilojen laatu. Säilytystä kehitetään arkistolaitoksen sektoritoimintona, jonka tavoitteista päätetään vuosittain osana arkistolaitoksen yksiköiden kanssa tehtäviä tulossopimuksia.
Varautumista katastrofitilanteisiin kehitetään yhdessä Kansalliskirjaston kanssa. Erityisen tärkeää on riittävän kapasiteetin luominen vahingoittuneiden aineistojen nopeaksi suojaamiseksi ja konservoimiseksi. Erityisaineistojen suojaaminen, massaneutraloinnin kehittäminen ja katastrofeihin varautuminen liitetään arkistolaitoksen keskusarkiston suunnitteluun. Katastrofitilanteisiin varautumisessa lisätään kansainvälistä yhteistyötä.
Säilytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota säilytysolosuhteisiin ja suojamateriaaleihin, erityisesti koteloihin. Strategiakauden alussa selvitetään mahdollisuus uusia materiaaliltaan säilytykseen soveltumattomat kotelot ja korvata ne koteloilla, joihin on liitetty viivakoodaus tai muu vastaava järjestelmä, joka parantaa tilanhallintaa ja mahdollistaa aineistojen entistä sujuvamman käytön tietopalvelutoiminnassa. Arkistolaitos saattaa ajan tasalle arkistonmuodostajille antamansa ohjeistuksen. Konservointiosaamista vahvistetaan lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä.
Arkistolaitos valmistautuu sähköisten aineistojen vastaanotto-, säilytys- ja palvelujärjestelmän (VAPA) käynnistämiseen vuoden 2011 aikana. Toteuttaminen edellyttää hankevaiheen päättymisen jälkeen toiminnan mukauttamista osaksi arkistolaitoksen normaalia toimintaa. Sähköisten aineistojen määrä tulee voimakkaasti lisääntymään ja pysyvästi säilytettäviä sähköisiä aineistoja tullaan ottamaan vastaan huomattavasti nuorempina kuin paperiaineistoja.
Sähköisen vastaanotto-, säilytys- ja palvelujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen vaativat käyttöönoton jälkeenkin merkittäviä voimavaroja, jotka ovat luonteeltaan pysyviä. Aineistojen käytettävyyden ylläpitäminen ja sähköisen säilyttämisen edellyttämä laite- ja säilytyskapasiteetti sekä teknologiaosaaminen ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. VAPA-järjestelmää kehitetään osana julkisen tietohallinnon kokonaisuutta.
Sähköisten aineistojen säilyttämiseen liittyy teknologian uutuudesta ja niukoista kansainvälisistä kokemuksista johtuen edelleen monia riskitekijöitä. Sen vuoksi mikrofilmausta käytetään kansainvälisesti edelleen yhtenä keinona, jolla paperiaineistojen ja keskeisten sähköisten asiakirjojen säilyminen varmennetaan. Arkistolaitos arvioi mikrofilmauksen ja digitaaliselta tiedostolta mikrofilmille tehtävän COM-tulostuksen tarpeellisuuden aineistojen säilytyksessä ja toteuttaa sitä koskevat ratkaisut strategiakauden aikana.
Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot vastaavat kukin toiminta-alueellaan myyntiin tulevien aineistojen seurannasta. Kansallisarkisto vastaa oikeudellisista toimenpiteistä ja haltuun otettujen aineistojen digitoinnista. Toimenpiteiden omistajalle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi haltuun otettujen aineistojen digitointi toteutetaan priorisoituna toimenpiteenä kaikissa tapauksissa.
Säilyvyyden turvaamiseksi arkistolaitos laatii ja ottaa käyttöön asiakkaille ja henkilökunnalle tarkoitetut aineistojen käsittelyohjeet ja toteuttaa niiden edellyttämät käytännöt. Sisäiseen valvontaan ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota Euroopan unionin komission vuonna 2008 hyväksymän arkistoraportin mukaisesti. Arkistolaitos liittyy kansainväliseen kirjastojen, arkistojen ja museoiden arkistovarkauksien ja aineistojen laitonta kauppaa estämään perustettuun Liber-verkostoon.
Arkistorakentaminen ja säilytystilan hallinta
Arkistolaitoksen vastuulla olevan asiakirja-aineiston määrä kasvaa voimakkaasti strategiakaudella. Tilanhallinnan kustannustehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus on varmistettu keskittämällä rakentamista ja uudistamalla arkistojen käyttölogistiikkaa.
Säilytystilan tarve on suunniteltu siten, että se mahdollistaa valtionhallinnon pysyvästi säilytettävien asiakirjojen joustavan vastaanoton maksulliseen säilytykseen.
Arkistolaitos tukee tilanhallinnan suunnittelussa julkishallinnon aineistojen keskitettyyn säilyttämiseen tähtääviä pyrkimyksiä. Arkistolaitos ottaa käyttöön tilanhallintajärjestelmän, joka tehostaa kokoelmatilojen keskitettyä hallintaa.
Arkistoihin seuraavien vuosikymmenten aikana tulevan paperiaineiston määrän voimakas kasvu aiheuttaa tarpeen arkistotilojen lisärakentamiseen. Kasvun ennakoidaan taittuvan vasta 2040-luvun alussa.
Arkistolaitoksen rakentaminen keskitetään Mikkeliin suunniteltuun arkistolaitoksen alueelliseen keskusarkistoon, jonka suunnitteluun ryhdytään strategiakauden alussa. Tavoitteena on, että alueellisen keskusarkiston ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2017 aikana, mikä mahdollistaa luopumisen Sörnäisten toimitilasta sen vuokrasopimuksen umpeutuessa keväällä 2018. Alueellisessa keskusarkistossa säilytetään keskitetysti arkistolaitoksen digitoituja aineistoja, muita passiiviaineistoja sekä erityisolosuhteita vaativia aineistoja. Arkistolaitos selvittää mahdollisuudet perustaa keskusarkiston yhteyteen kansallisen paperiaineistojen massaneutralointikeskuksen ja varautumiskeskuksen katastrofitilanteiden varalle.
Arkistolaitos selvittää mahdollisuudet hävittää digitoituja, pysyvästi säilytettäviä paperiaineistoja edellyttäen, ettei niiden tieteellinen ja oikeudellinen todistusvoimaisuus kärsi. Kansalliseen asiakirjalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan pysyvästi säilytettävä aineisto otetaan säilyttävien laitosten ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittavalla tavalla joko maksulliseen tai maksuttomaan säilytykseen. Arkistolaitos varmistaa muutostilanteissa sen, että viranomaiset saattavat pysyvästi säilytettävät aineistonsa asianmukaisella tavalla siirtokuntoon. Tilasuunnittelussa asetetaan tavoitteet myös yksityisarkistojen säilyttämiselle.
Arkistolaitos ottaa käyttöön kokoelmien käyttölogistiikkaa ja tilanhallintaa tehostavan järjestelmän, joka sisältää tiedot arkistolaitoksen käytettävissä olevasta kokonaiskapasiteetista ja asiakirjan sijaintipaikoista. Valmistelut toteutetaan siten, että järjestelmän käyttöönotto voidaan toteuttaa vuonna 2012, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa varat sen hankintaan. Tilanhallintajärjestelmän käyttöönottoon yhdistetään muita logistista toimintaa ja tilanhallintaa tehostavia ratkaisuja, kuten saapumisjärjestyksen mukainen sijoittaminen sekä arkistokoteloiden uusiminen ja merkitseminen viivakoodilla tai muulla automaattisella tunnistemenetelmällä.
Arkistolaitos vähentää rakentamis- ja säilytyskuluja toteuttamalla vastaanotettavien paperiaineistojen keskitettyä ja laajamittaista massadigitointia ulkopuolisena tilaustoimintana. Massadigitointi keskitetään aineistoihin, joihin voidaan soveltaa kustannustehokkaita digitoinnin, analogisen tai digitaalisen säilyttämisen sekä paperiaineiston hävittämisen menetelmiä.
Uusia kohteita rakennettaessa otetaan huomioon energiaa säästävät ratkaisut ja sovelletaan joko matala- tai passiivienergiamalleja. Energian kulutusta vähennetään myös rakenteellisten ratkaisujen avulla. Säilytystilan tehokkuuden lisäämiseksi käytetään hyväksi uusimpia arkistoihin soveltuvia sisälogistiikkatekniikoita. Rakennussuunnittelussa otetaan huomioon tilojen mahdollisimman tehokas mitoitus. Keskitetyssä rakentamisessa otetaan huomioon myös etäisyydet, kulkuyhteydet ja saavutettavuus. Tehokkuusnäkökohdat otetaan huomioon aineiston sijoittelussa. Tiloihin ja aineistoihin liittyvää tuvallisuuskulttuuria kehitetään.
Arkistorakennukset rakennetaan 200 vuoden elinkaaritavoitteen mukaan. Toimitiloissa otetaan huomioon niiden muunneltavuus vaihtuvia tarpeita varten. Toiminnan laajentuminen otetaan huomioon myös henkilökunnan työtilavarauksissa. Arkistolaitos hyödyntää aktiivisesti erityisesti Kansallisarkiston kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta yhteistyössä strategisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Käytettävyyden edistäminen
Asiakkaiden tarvitsemat asiakirjat ovat helposti löydettävissä ja saatavissa. Kattava hakujärjestelmä turvaa tiedon saatavuuden ja vähentää paperiaineistojen marginalisoitumisen vaaraa sähköisten aineistojen suosion lisääntyessä.
Arkistolaitoksen palvelukanavat perustuvat asiakkaiden käyttötarpeisiin. Verkkopalvelujen käyttöä tukevat aineistojen ja hakemistojen käyttöön opastavat teema- ja aineistokohtaiset tietoympäristöt. Wiki-malliset tietokannat ja muu sosiaalisen median hyödyntäminen mahdollistavat käyttäjien osallistumisen sisällöntuotantoon.
Verkkoarkkitehtuuri on selkeää. Sähköiset palvelut mahdollistavat aineistojen monipuolisen käytön sekä vaativaan tieteelliseen tutkimukseen että kansalaisten vaihteleviin tietotarpeisiin.
Keskeisten aineistojen digitointi parantaa aineistojen käytettävyyttä. Digitointistrategia on asiakaslähtöisesti laadittu. Strategiset kumppanuudet tukevat digitointitoimintaa.
Arkistolaitoksessa kehitetään voimakkaasti omia tietovarantoja. Erityistä huomiota kiinnitetään näiden tietovarantojen ja -järjestelmien kykyyn kommunikoida keskenään, järjestelmissä olevan tiedon laatuun, tietoarkkitehtuurin ja tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämiseen sekä rajapintojen integrointiin osaksi arkistolaitoksen yhteistä tietopalvelukerrosta.
Kuvailutietojen yhdenmukaisuus on edellytys aineistojen sähköisen tilaus- ja tunnistautumisjärjestelmän sekä muiden verkkopalveluiden toteuttamiselle. Tilaus- ja tunnistautumisjärjestelmä perustuu arkistolaitoksen tietoarkkitehtuurilinjauksiin, ja siinä otetaan huomioon Kansallisen digitaalisen kirjaston linjaukset ja toteutukset. Kuvailukäytäntöjä kehitetään ottaen huomioon arkistoalan kansainvälinen kehitys ja muistiorganisaatioiden yhteisten hakujärjestelmien tarpeet.
Arkistolaitos tehostaa voimavarojensa tarkoituksenmukaista kohdentamista ja tehokasta käyttöä strategisten kumppanien kanssa tehtävällä tavoitteellisella yhteistyöllä. Tavoitteena on tuottaa voimavarojen yhdistämisellä ja järjestelmällisesti toteutetulla yhteistyöllä lisäarvoa kaikille yhteistyökumppaneille. Eri strategisten kumppanien kanssa tehtävälle yhteistyölle asetetaan selkeät tavoitteet ja osapuolten kesken sovitaan voimavarojen osoittamisesta toimintaan. Yhteistyötä seurataan ja siitä raportoidaan arkistolaitoksen projektinhallintatyökalujen avulla.
Digitointistrategia muodostaa digitoinnin ja konservoinnin perustan. Ulkopuolisen rahoituksen hankkimista digitointiin tehostetaan. Arkistolaitos pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että erilaiset tutkimushankkeet ottavat raha-anomuksissaan huomioon myös aineiston digitoinnin aiheuttamat kustannukset ja niiden tuomat hyödyt.
Arkistolaitoksen digitointistrategia tukee arkistolaitoksen muuta toimintaa ja uusien verkkopalveluiden kehittämistä siten, että aineistotietokannat soveltuvat Kansallisen digitaalisen kirjaston kautta tehtyihin keskitettyihin tiedonhakuihin. Hakumenetelmien sekä aineistojen ja hakemistojen käyttöön opastavan Portti-palvelun kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sähköinen tilausjärjestelmä mahdollistaa aineistojen tilaamisen verkon kautta.
Tietopalvelut
Arkistolaitoksen tietopalvelutoiminta on asiakaslähtöistä. Perusaineistot ovat arkistotiloissa maksutta asiakkaiden saatavilla.
Verkkopalvelut muodostavat keskeisen palvelukanavan myös paperiaineistojen käyttöön antamisessa. Digitaalista aineistoa käytetään ensisijaisesti itsepalveluna verkossa. Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet sekä teema- ja aineistokohtaiset tietoympäristöt varmistavat verkkopalveluiden helppokäyttöisyyden. Luvanvaraiset aineistot ovat käytettävissä sähköisten tunnistautumisjärjestelmien avulla.
Arkistolaitos tukee ja toteuttaa tieteellisen tutkimuksen nopeasti kehittyviä tiedonhallintakäytäntöjä.
Tietopalveluympäristöt ovat monipuolisia ja mahdollistavat hakemistojen, keskeisten asiakirja-aineistojen, sähköisten tietopalveluiden ja aineistojen käyttöä tukevan kirjallisuuden vaivattoman yhteiskäytön.
Arkistolaitoksen tietopalveluiden tavoitteena on yhtäältä palvella nykyisiä asiakkaita entistä paremmin, toisaalta uusien asiakasryhmien saaminen. Asiakkuuksien ja asiakkaiden palvelutarpeiden määrittelyyn luodaan toimintamallit. Tietopalveluiden kehittämisessä otetaan huomioon asiakaspalaute, jota kootaan järjestelmällisesti. Arkistolaitos toimii yhteistyössä strategisten kumppaniensa kanssa parantaakseen aineistojen saatavuutta ja tietopalvelun tehokkuutta. Muistiorganisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä tietopalvelujen kehittämisessä tehostetaan. Uusien interaktiivisten välineiden avulla parannetaan yhteistyötä asiakkaiden, kumppaneiden ja arkistolaitoksen välillä.
Arkistolaitoksen tutkijasalikäynnit ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla. Yhtenä syynä tähän on ollut arkistolaitoksen omien ja muiden palveluntarjoajien sähköisten aineistojen lisääntyminen. Etenkin sukututkimusjärjestöt ovat aktiivisesti ryhtyneet tarjoamaan palveluita verkossa. Parantaakseen aineistojensa käyttöä arkistolaitos panostaa voimakkaasti verkkopalvelujen kehittämiseen. Strategiakauden alussa laadittavan kulttuuriperinnön käyttöön antamisen strategian ja sen toteuttamisohjelman osana linjataan uusien verkkopalveluiden rakenne ja toimintamallit.
Keskeinen rooli verkkopalvelujen kehittämisessä on interaktiivisella Portti-palvelulla, jolla tarjotaan asiakkaiden tiedonintressin mukaisia hakupolkuja arkistolaitoksen digitoituihin ja paperimuotoisiin aineistoihin ja hakemistoihin sekä linkkejä muiden muistiorganisaatioiden palveluihin, ja opastetaan asiakkaita aineistojen ja niihin liittyvien hakemistojen käyttöön hyödyntäen sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.
Tutkimuksen tiedonhallintakäytännöt muuttuvat nopeasti sekä Suomessa että ulkomailla. Arkistolaitos osallistuu kehittämistoimintaan, joka perustuu kansalliseen ja eurooppalaiseen infrastruktuuripolitiikkaan ja tukee aineistojen tutkimuskäytön parantamista.
Uusien paperiaineistojen käyttöön antamiseen varaudutaan selvittämällä niihin liittyvät tietopalvelu- ja resurssitarpeet ennen asiakirjojen vastaanottoa ja hyödyntämällä verkkopalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia selvityspalvelun prosessien kehittämisessä.
Osana sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä perustetaan keskitetty kirjaamo arkistolaitoksen yhteispalvelupisteeksi ja asiakirjahallinto organisoidaan kokonaisuudeksi, joka ohjaa asiakirjatietojen suunnitelmallista hallintaa osana toimintaprosesseja.
Näkyvyyden ja tunnettuuden edistäminen
Esittely-, näyttely- ja julkaisutoiminta lisäävät tietoisuutta arkistolaitoksessa olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista sekä laitoksen tarjoamista palveluista. Toiminnot edistävät arkistolaitoksen ja sen aineistojen tunnettuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Käyttäjäkoulutus ja tutustumiskäynnit ovat osa arkistolaitoksen arkistopedagogista toimintaa. Näyttelytoiminta tukee arkistopedagogista toimintaa ja on keskeinen osa arkistolaitoksen yhteiskuntasuhdetoimintaa.
Näkyvyyttä ja tunnettuutta edistetään kustannustehokkaalla tavalla ja hyödyntäen sosiaalisen median kanavia. Peruspalvelut tuotetaan verkkopalveluina. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan tuloksellisuutta osoittavien mittarien avulla.
Arkistolaitos julkaisee sekä verkkojulkaisuja että painettuja teoksia, jotka edistävät laitoksen ja sen aineistojen tunnettuutta ja lisäävät niiden käyttöä.
Strategiakauden alussa laadittavan kulttuuriperinnön käyttöön antamisen strategian ja sen toteuttamisohjelman osana määritellään arkistopedagogisen toiminnan tavoitteet, kohderyhmät ja sisältö. Toiminnalle laaditaan vuosittaiset tulostavoitteet.
Keskeinen osa arkistopedagogista toimintaa ovat verkossa julkaistavat toimintaa ja aineistoja esittelevät videot sekä Portti-palvelun teema- ja aineistokohtaiset tietoympäristöt. Portti-palveluun luodaan myös koulujen ja oppilaitosten opetustyötä tukeva interaktiivinen oppimisympäristö. Oppimisympäristö suunnitellaan yhdessä opettajien kanssa.
Näyttelytoiminnalle laaditaan vuosittain sektorisuunnitelma, joka liitetään arkistolaitoksen sisäisiin tulossopimuksiin. Siinä määritellään arkistolaitoksen järjestämät näyttelyt sekä niihin liittyvät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Näyttelytoiminnalle kehitetään toiminnan vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. Painopiste on verkkonäyttelyissä, joita toteutetaan arkistolaitoksen ja muiden muistiorganisaatioiden digitaalisista aineistoista.
Kansainvälisen näyttely- ja julkaisuyhteistyön avulla tehdään tunnetuksi ulkomaiden arkistoissa olevia Suomea koskevia historiallisesti merkittäviä aineistoja sekä Suomen suhteita ulkovaltoihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Erityisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä Venäjän ja Pohjoismaiden arkistojen kanssa tavalla, joka tukee keskeisten aineistokokonaisuuksien kopioimista Suomeen.
Arkistolaitoksen näkyvyyden ja tunnettuuden edistäminen nivotaan kiinteämmin arkistolaitoksen viestintästrategiaan. Kotisivua kehitetään siten, että asiakkaat pystyvät saamaan selkeän kokonaiskuvan arkistolaitoksen aineistoista ja laitoksen tarjoamista palveluista.
Osa tunnettuuden edistämistä ja viestintää on suhdetoiminta, jonka tarkoitus on lisätä arkistolaitoksen tunnettuutta ja luoda myönteinen kuva laitoksen tehtävästä ja toiminnasta. Yhteistyötä etenkin ulkoasiainministeriön ja Suomessa toimivien ulkomaiden edustustojen kanssa jatketaan monipuolisen, asiakirjalliseen kulttuuriperintöön tukeutuvan Suomi-kuvan luomisessa.
Arkistolaitos julkaisee sekä painettuja että sähköisiä julkaisuja. Julkaisutoiminta parantaa mahdollisuuksia käyttää asiakirjoja tieteellisesti luotettavalla tavalla ja tukee arkistolaitoksen asiakaspalvelutoimintaa. Yhteistyötä strategisesti tärkeiden kumppaneiden kanssa vahvistetaan etenkin sähköisessä julkaisemisessa. Arkistolaitos panostaa strategiakaudella erityisesti sellaiseen uudistuvaan julkaisutoimintaan, joka tukee digitoitujen lähdeaineistojen linkittämistä tutkimusjulkaisuihin. Julkaisutoiminnan strategiset painopistealueet määritellään kulttuuriperinnön käyttöön antamisen strategiassa, ja julkaisutoiminnalle laaditaan toimeenpano-ohjelma vuoden 2010 aikana.
Kirjasto- ja informaatiopalvelut
Kansallisarkiston kirjasto on valtakunnallisesti toimiva tieteellinen erikoiskirjasto, joka tukee arkistolaitoksen erityisaloihin kohdistuvaa tutkimusta ja tiedonsaantia.
Kirjasto- ja informaatiopalvelut vahvistavat ja monipuolistavat arkistolaitoksen tietopalvelutoimintaa.
Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen kirjastot palvelevat arkistoissa työskenteleviä ja niiden aineistoja käyttäviä asiakkaita. Tutkijat voivat käyttää keskeisiä haku- ja yleisteoksia ja tilata aineistojen käyttöä tukevia erillisteoksia. Maakunta-arkistojen kirjastoissa erityistä huomiota kiinnitetään maakunnallisten erityiskokoelmien kokoamiseen ja omaan toimialueeseen liittyviin kirjastopalveluihin. Strategiakaudella panostetaan erityisesti sähköisten julkaisujen monipuoliseen käyttöön ja hankintaan. Arkistolaitoksen kirjastot toimivat kiinteässä yhteistyössä Kansalliskirjaston ja muiden tieteellisten kirjastojen sekä kansallisen kirjastoverkon kanssa.
Kansallisarkiston kirjasto on arkistotieteen, diplomatiikan, heraldiikan ja sigillografian ainoa valtakunnallisesti toimiva tieteellinen erikoiskirjasto. Kirjasto vastaa yhteyksistä erityisalojen kansainvälisiin tutkimuskirjastoihin ja tarjoaa näihin aloihin kohdistuvia erityispalveluita. Kirjastolla on kirjastoammatillisesti pätevä henkilökunta.