Arkistolaitoksen vaiheet

Arkistolaitoksen muodostavat Kansallisarkisto ja sen alaiset seitsemän maakunta-arkistoa. Kansallisarkisto on kehittynyt vuonna 1816 perustetusta Senaatin arkistosta. Ensimmäiset maakunta-arkistot perustettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Vielä Ruotsin vallan aikaan Suomea hallittiin Tukholmasta käsin. Kun Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809 autonomisena suuriruhtinaskuntana, sai se oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin Ruotsista Suomea koskevat asiakirjat ja vähitellen myös muiden virastojen aineistoja. Vuonna 1869 nimi muutettiin Valtionarkistoksi ja vuonna 1994 Kansallisarkistoksi.

Maakunta-arkistojen perustamista esitettiin jo vuoden 1888 valtiopäivillä. Ensimmäinen maakunta-arkisto saatiin kuitenkin vasta vuonna 1927 Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen perustettiin Oulu ja Turku vuonna 1932, Mikkeli (Viipuri) vuonna 1934 ja Vaasa vuonna 1936. Jyväskylään maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1967 ja Joensuuhun vuonna 1974.

Kansallisarkiston vaiheet
Hämeenlinnan maakunta-arkiston vaiheet
Joensuun maakunta-arkiston vaiheet
Jyväskylän maakunta-arkiston vaiheet
Mikkelin maakunta-arkiston vaiheet
Oulun maakunta-arkiston vaiheet
Turun maakunta-arkiston vaiheet
Vaasan maakunta-arkiston vaiheet


Kansallisarkiston vaiheet

Kansallisarkisto on kehittynyt vuonna 1816 perustetusta Senaatin arkistosta.

Kun Suomi 1809 liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, se sai oman keskushallinnon. Senaatin arkistoon siirrettiin aluksi Ruotsista Haminan rauhansopimuksen mukaisesti luovutetut Suomea koskevat asiakirjat ja vähitellen myös muiden virastojen arkistoja. Siten siitä muodostui keskusarkisto, joka avattiin yleisölle vuonna 1859.

Vuonna 1869 keskusarkisto sai nimen Valtionarkisto. Nimi muutettiin 1994 Kansallisarkistoksi, mikä vastaa paremmin sen yhteiskunnallista tehtävää.

Valtionarkisto siirtyi vuonna 1890 Senaatin linnasta Rauhankadun ja Snellmaninkadun kulmaan, professori C.G. Nyströmin arkistolle suunnittelemaan rakennukseen. Rakennuksen Snellmaninkadun puoleinen siipirakennus on vuodelta 1928. Vuonna 1972 valmistuneen lisärakennuksen on suunnitellut professori Olof Hansson. Kansalllisarkisto sai lisätilaa Siltavuorenrannassa vuonna 2000.

Päärakennuksen katonharjan kolmea naishahmoa esittävä veistosryhmä (kuvanveistäjä C.E. Sjöstrand) on otettu Kansallisarkiston sinetin ja tunnuksen kuvaksi. Vanhan tutkijasalin kattomaalaukset ja entisen sisääntulohallin seinädekoraatiot on tehnyt koristemaalari Salomo Wuorio (1890) ja luettelohuoneen suuren seinämaalauksen taitelija Tor Arne (1974).

Sota-arkisto ja Valtioneuvoston arkisto liitettiiin Kansallisarkistoon vuonna 2008.

Kansallisarkistossa työskentelee lla on neljä toimipistettä ja henkilökuntaa yhteensä noin 110. Kansallisarkiston rakennuksissa on asiakirjoille säilytystilaa noin 128 kilometriä. Tutkijasaleissa on yhteensä yli 200 asiakaspaikkaa. Kansallisarkistossa on myös kaksi 60 hengen luentosalia ja kahvilaravintola Café Hausen, joka on saanut nimensä valtionarkistonhoitaja, professori Reinhold Hausenin mukaan.

Valtionarkistonhoitajan nimike muuttui vuonna 1992 arkistolaitoksen pääjohtajaksi. Virkaan liittyy kuitenkin valtionarkistonhoitajan arvonimi. Tätä ennen valtionarkistonhoitajalla oli professorin arvonimi.

Pääjohtajat ja valtionarkistonhoitajat

  • Jussi Nuorteva 2003 -
  • Kari Tarkiainen 1996 - 2003
  • Veikko Litzen 1987 - 1996
  • Toivo J. Paloposki 1974 - 1987
  • Tuomo Polvinen 1970 - 1974
  • Martti Kerkkonen 1967 - 1970
  • Yrjö Nurmio 1949 - 1967
  • Kaarlo Blomstedt 1927-1949
  • J.W. Ruuth 1917 - 1926
  • Leo Harmaja 1917
  • Reinhold Hausen 1883 - 1916
  • K.A. Bomansson 1880 - 1883

 


Hämeenlinnan maakunta-arkiston vaiheet

Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta esitettiin ensimmäisen kerran vuoden 1888 valtiopäivillä. Vuosikymmenien harkinnan jälkeen ensimmäinen maakunta-arkisto päätettiin perustaa Hämeenlinnaan, jossa se aloitti toimintansa 1. heinäkuuta 1927.

Maakunta-arkiston piirinä oli ensisijaisesti Hämeen lääni, mutta sinne siirrettiin arkistoja myös Uudeltamaalta ja väliaikaisesti muualtakin Suomesta. Ensimmäinen Hämeenlinnaan siirretty arkisto oli Janakkalan tuomiokunnan vanha arkisto.

Arkisto sijoitettiin Hämeenlinnan kaupungin vuokraamiin tiloihin kaupunginkirjaston toiseen kerrokseen. Edulliset tilat olivat sopivan sijainnin ohella keskeinen syy siihen, että arkisto perustettiin juuri Hämeenlinnaan.

Maakunta-arkiston ensimmäinen johtaja oli Yrjö Nurmio, jonka lisäksi henkilökuntaan kuului arkistoapulainen ja vahtimestari.

Maakunta-arkisto toimi kirjastorakennuksessa vuoden 1977 loppuun. Vuonna 2009 arkisto muutti uusiin tiloihin, jossa asiakirjoille on säilytystilaa yli 25 hyllykilometriä. Arkistossa työskentelee 13 henkilöä.

Johtajat

  • Juhani Tikkanen vt. 2010 -
  • Markku Nenonen vt. 2010 - 2010
  • Jaana Kilkki vt. 2009 - 2010
  • Jari Lybeck 2001 - 2009
  • Seppo Myllyniemi 1974 - 2000
  • Yrjö S. Koskimies 1952 - 1973
  • Toivo T. Rinne 1946 - 1951
  • Reino Kuusi 1937 - 1946
  • Herman A. Turja 1934 - 1937
  • Martti Kerkkonen vt. 1929 - 1934
  • Yrjö Nurmio vt. 1927 - 1929

Joensuun maakunta-arkiston vaiheet

Ajatus Joensuun maakunta-arkistosta tuotiin virallisesti julki maaliskuussa 1936. Tuolloin pidetyssä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ensimmäisessä kokouksessa asetettiin erääksi tavoitteeksi oma maakunta-arkisto. Toiveen toteutumista jouduttiin kuitenkin odottamaan yli 38 vuotta, sillä Joensuun maakunta-arkisto aloitti toimintansa 1.9.1974. Sen arkistopiiriksi määrättiin Pohjois-Karjala.

Maakunta-arkisto toimi perustamisestaan saakka lääninvirastotalossa Torikadulla. Nykyiset tilat yliopiston kampus-alueelle valmistuivat keväällä 1991. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jan Söderlund. Sen hyötyala on runsaat 2500 neliömetriä.

Vuonna 1997 Joensuun maakunta-arkiston arkistopiiriä laajennettiin siten, että uudeksi alueeksi tulivat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.

Pysyvän henkilökunnan määrä vuonna 2013 on 14.

Johtajat

  • Jarno Linnolahti 1985-
  • Raimo Pohjola 1974-1984

Jyväskylän maakunta-arkiston vaiheet

Ensimmäiset hankkeet maakunta-arkiston perustamiseksi Jyväskylään virisivät 1900-luvun alussa. Sekä kansanedustajat että Jyväskylän yliopistoyhdistys ajoivat arkistohanketta aina 1960-luvulle asti. Historian oppituolin perustamisen jälkeen 1958 toiveet arkistosta kasvoivat entisestään.

Vuonna 1965 eduskunta hyväksyikin jyväskyläläisten kansanedustajien tekemän aloitteen maakunta-arkiston perustamisesta.

Arkistoa koskeva asetus annettiin 1967. Yhteistyö yliopiston historian laitoksen kanssa on edelleen tärkeällä sijalla maakunta-arkiston toiminnassa.

Maakunta-arkiston toiminta alkoi väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa linja-autoaseman alakerrassa. Asianmukaisiin tiloihin päästiin kuitenkin vasta vuonna 2000, jolloin uudet toimitilat valmistuivat yliopiston kampusalueen läheisyyteen.

Professori Arto Sipisen maakunta-arkiston käyttöön suunnittelemassa rakennuksessa on arkistotilaa noin 10 hyllykilometriä.

Johtajat

  • Päivi Hirvonen 2004-
  • Annikki Laukkala 1985 (vt. 1984)-2004
  • Jaakko Sarkamo 1983-1984 (vt)
  • Vesa Salminen 1972-1983
  • Raimo Viikki 1967-1972

 


Mikkelin maakunta-arkiston vaiheet

Maamme neljäs maakunta-arkisto perustettiin itäistä Suomea varten Viipuriin vuonna 1934. Mikkelin maakunta-arkisto jatkaa Viipurin maakunta-arkiston toimintaa. Arkisto ehti toimia talvisotaan mennessä Viipurissa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin 4 000 hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että jatkosodan aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko Leningradin oblastin arkistossa, entisessä Viipurin maakunta-arkistossa tai Karjalan tasavallan Kansallisarkistossa Petroskoissa.

Maakunta-arkisto siirtyi sodan jälkeen vuonna 1946 Kuopioon toimittuaan sitä ennen pari vuotta Äänekoskella. Evakkotaival jatkui aina vuoteen 1953 saakka, jolloin maakunta-arkisto muutti Mikkeliin, josta tuli sen lopullinen sijoituspaikka.

Samaan rakennukseen sijoitettiin myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonka hallussa olivat luovutetun alueen evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonarkistot. Keskusarkisto yhdistettiin maakunta-arkistoon vuonna 1990.

Arkiston nimi muutettiin jo vuonna 1945 Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi. Sen piiriin kuuluivat tuolloin Kuopion, Kymen ja Mikkelin läänit. Joensuun maakunta-arkiston perustamisen myötä nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi vuonna 1974.

Viipurin maakunta-arkisto rakennettiin Viipurin kaupunginarkkitehdin Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan ensimmäisen maailmansodan aikana kesken jääneen ortodoksisen kirkkorakennuksen graniittijalustalle. Arkistorakennus valmistui vuonna 1934 ja se on edelleen arkistokäytössä.

Mikkeliin vuonna 1953 valmistuneen arkistorakennuksen suunnitteli rakennushallituksen arkkitehti Olavi Sortta. Samaan yhteyteen valmistui vuonna 1989 koko maan tarpeisiin tarkoitettu mikrofilmien varmuusarkisto.

Vanhan arkistorakennuksen kylkeen rakennettiin 1997 lisärakennus arkkitehtitoimisto Erkki Valovirran suunnittelemana. Uudessa ja uusitussa arkistokiinteistössä on asiakirjojen säilytystilaa yhteensä 18 000 hyllymetriä.

Johtajat

  • Tytti Voutilainen 2005 -
  • Anja Jääskeläinen 2001 - 2005
  • Raimo Viikki 1972 - 2001
  • Keijo Astala 1945 - 1972
  • Berndt Federley va. 1940 - 1945
  • Ragnar Rosén 1937 - 1940
  • Martti Kerkkonen 1937 (va. 1934 - )
  • Yrjö Nurmio va. 1934

Oulun maakunta-arkiston vaiheet

Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Maakunta-arkiston perustamista lääniin ajettiin laajalla paikallisella rintamalla 1920-luvun lopussa ja myös arkistovaltuuskunta totesi Pohjois-Suomen tarvitseva oman arkistonsa.

Perustamista vauhditti kesällä 1929 sattunut tulipalo, joka tuhosi Ainolan puistossa sijainneen museo- ja kirjastotalon. Tilalle valmistui arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema kirjasto-, arkisto- ja museorakennus vuonna 1931.

Maakunta-arkisto avattiin tutkijoille virallisesti 1.2.1933. Siihen mennessä arkistoon oli ehditty siirtää paikallisilta viranomaisilta huomattava osa vuotta 1882 vanhempia asiakirjoja.

Talvisodan syttyminen 1939 keskeytti toiminnan ja johti aineistojen evakuoimiseen. Rakennukseen osui 21.1.1940 useita palopommeja ja arkisto joutui siirtämään toimintansa puolen vuoden ajaksi muualle.

1960-luvun kuluessa tilanahtaus kävi polttavaksi. Tilakysymys ratkesi vuonna 1979, kun maakunta-arkistolle ryhdyttiin korjaamaan tiloja kauppaliikkeen entisestä varasto- ja konttorirakennuksesta Oulun ydinkeskustassa. Muutto tapahtui huhtikuussa 1983.

Makasiineissa on viidessä kerroksessa säilytystilaa 21 000 hyllymetriä. Tilan on arvioitu riittävän 2020-luvulle. Kiinteistö soveltuu maakunta-arkiston tarpeisiin hyvin ja tontilla on jäljellä rakennusoikeutta.

Johtajat

  • Vuokko Joki 2002 -
  • Juhani Tikkanen 2002
  • Samuli Onnela 1987-2002
  • Aino Paasovaara 1972-1987
  • Aslak Outakoski 1936-1972
  • Lauri Kujala 1936

Turun maakunta-arkiston vaiheet

Turun maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1932. Arkistorakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö A. Waskinen klassillisvaikutteiseen monumentaalityyliin. Maakunta-arkisto on koko ajan toiminut samalla paikalla ja samassa kiinteistössä. Toiminta ei keskeytynyt sotavuosinakaan, vaikka tärkeimmät asiakirjasarjat evakuoitiinkin turvaan Turun ulkopuolelle.

Maakunta-arkiston kävijämäärissä tapahtui käänne 1970-luvun puolivälissä, jolloin sukututkimusharrastuksen viriäminen toi arkistoon suuren joukon uusia asiakkaita. Kävijämäärien kasvu on jatkunut tälle vuosituhannelle saakka.

Maakunta-arkistossa säilytettävien asiakirjojen määrä on viimeisten 50 vuoden aikana miltei kolminkertaistunut. Viranomaisarkistojen ohella myös yksityisluontoiset kokoelmat ovat karttuneet.

Maakunta-arkiston tilat osoittautuivat jo 1970-luvulla riittämättömiksi. Lisätilan rakennustyöt aloitettiin pitkällisten ponnistelujen jälkeen vuonna 1985. Linja-autoaseman suuntaan avautuva lisärakennus valmistui vuonna 1986, ja vanhan rakennuksen peruskorjaus saatiin valmiiksi vuotta myöhemmin. Suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Lukander & Vahtera. Rakennushankkeen tuloksena maakunta-arkistossa on hyllytilaa lähes 20 kilometriä. Maakunta-arkistossa työskentelee 23 henkilöä.

Johtajat

  • Veli-Matti Pussinen ma. 2010-
  • Riitta Sihvonen 2001-2010
  • Taina Vartiainen 1974-2001
  • Veikko Litzen 1973
  • Toivo T. Rinne 1951-1972
  • Pentti Renvall 1945-1950
  • Kaarlo Österbladh 1932-1943

Vaasan maakunta-arkiston vaiheet

Vaasan maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1936. Maakunta-arkiston toimialueena on ollut Vaasan lääni. Nykyisin arkistopiirin muodostavat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen (Österbottens förbund) alueet.

Vaasan maakunta-arkisto aloitti toimintansa samassa rakennuksessa Vaasan kaupunginkirjaston kanssa. Tilojen käydessä ahtaaksi maakunta-arkiston tarpeisiin korjattiin 3 200 neliötä toimitilaa SOK:n varastokiinteistöstä Sepänkyläntien varrelta. Vuonna 1987 käyttöön otetut tilat ovat jälleen käymässä ahtaiksi: maakunta-arkistossa on yli seitsemän kilometriä asiakirjoja ja uutta aineistoa kertyy vuosittain satoja hyllymetrejä.

Johtajat

  • Arja Rantanen 2000-
  • Eljas Orrman 1995-2000
  • Jaakko Sarkamo 1984-1995
  • Rauno Turunen 1977-1983 (vt. 1976-)
  • Martti Favorin 1971-1975
  • Aimo Wuorinen 1946-1970
  • Toivo T. Rinne 1936-1946

 

Sivun alkuun